tiistai 10. syyskuuta 2013
Justus osaa, eno kertoo
Justus siskonpoikani on jo tottunut uuteen kotiinsa. Rasmuksen kanssa käyvät jo kävelyllä ja Justus tietää, että koirilla on ulkovessa. tosin Rasmuksen kehoituksesta löytyy kotoa vielä varavessan paperi, mutta ulos on jo paljon mukavampi tulostaa.
Varsinkin nyt kun peppukarvat on trimmattu ja maailma hymyilee. Oma emäntänsä kävi katsomassa kun Äiti trimamsi Justuksen korvat ekaa kertaa ja kuulkaa sepä meni hienosti. Rasmus tosin huolehti tapahtuman tarkasta seuraamisesta vieressä, kunnes totesi, että kyllä Äiti osaa ja emäntänsä ei ole ilkeä. Aaan kanssa Rasmus sitten odotteli kauneusalongin päättymistä, olohuoneessa lepäili ja epäili.
Nyt Justus on jo kokenut autokyydin ja sateen turkissa, kävelyretkiä ja vähän biljardihuoneen tohinaakin.
Kynnetkin on leikattu ensi kertaa. Ei se ihan nappiin mennyt. Hän on tullut enoonsa. Hänelläkin on vinkutassu muistona syntymäkodistaan. Titaa olla sukukuvika. Kokemuksia koiran elämästä karttuu koko ajan ja me Rasmuksen kanssa autetaan!
tiistai 3. syyskuuta 2013
Sisaren poikani Justus
Sisaren poikani siis Neppiksen poikavauva Honeycoat's Ginger Gray alias Justus on muuttanut oman perheen luo. Minä näin miten täynnä vauvarakkautta hänen uusi emäntänsä on. Uudella isännällä näytti olevan varpajaisten sijaan päättäjäiset niin oli järkyttyneen oloinen tuosta hauvavauvan taloon tulosta. Rasmuksesta tuli nyt sitten isoveli. Nyt meitä on sitten 4 koiraa kun seuraavan kerran pörrätään Loviisassa ja perheet tapaavat. Tulen olemaan kiva setä Justukselle ja me Rasmuksen kanssa katsotaan että siitä kasvaa kunnon mies ja tottelevainen koiruliini.
Kaikki siskon pennut on nyt saatu myytyä ja emäntäni huokaa helpotuksesta. Hän pystyi kuin pystyikin vastustamaan hauvakuumettaan.
Tällä kertaa meidän isäntäkin huokaa syvään. Seuraavan pentueen kohdalla ei sitten taas tiedä mitä tapahtuu.
Jos se on maltiksia voi käydä hullummin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)