Tuomarinkylän Terri-Eri näyttely 29.8.

Oltiin sitten taas koiranäyttelyssä.
Honeycoat'sin kaikki koirat palkintosijoilla!


 Oli se vaan yksi helevatin regatta koko juttu. Nurmikko oli märkää, turkki oli takussa ja Piken tukkakin piti jo harjata ennen kuin päästiin selevimmille vesille. Paula istui Cherien kanssa autossa ja odotti parempia ilmoja, että voi tulla meidän luo.


Olivat olleet nuo Isäntä ja Pike eilen Tapiolan olutklubin syysretkellä jossain Lohjalla kotipanimossa maistelemassa 8 eri sortin olutta ja laulaneet karaååkkeakin. Emäntä haki bussilta klo 23 reikä reikä ja sitten tänä aamuna nämä hiljaiset ihmiset kyydittiin Neppiksen ja allekirjoittaneen kanssa syysnäyttelyyn. Ja vettä satoi kuin Esterin peräpuolelta.


Siis c'amoon väki, miksi Tuomarinkylässä on aina märkää? Siellä sitten pitäisi hulmuta ja olla edustava. Onneksi se tuomari oli sellainen svenskatalande folk tuolta Kungariket Sverigestä ja ymmärsi edes vähän Piken kennelin koirien päälle. 


Neppis oli vimosen päälle rinsessa ja sai Junior (huom huom taktiikka :D) Excellentin ja pyyhki pöydän vaaleanpunaisesta. Neppis voitti kaiken hyvän!


Minä tulin urosten avoimen tokaksi ja Cherie narttujen avoimen kolmanneksi.
Tänä vuonna siellä oli 31 kappaletta silkkiterrierejä. Curiosityn Fashy Idol voitti minut taas, kun se on vähän pienempi ja tummemman sortinen. 


Pike sanoi myös, että ei nyt ollut ihan kaikki paikallaan mm. turkkini kanssa ja aionkin keskustella emännän kanssa siitä, kannattaako minua ollenkaan pestä ja suihkuttaa. Jospa meidän suihkuvedessä on jotain vikaa ja ei sovikaan silkkiterrierimiehen turpakarvoille? Säästyisimme paljolta vaivalta, jos tämän vaahdotuksen voisi jättää valmistautumisesta pois, eikö.


Piken mukaan minä olin myös huono liikkumaan ja hänen piti komennella minua, mutta kuten sanoin....kuka helkkarissa haluaa juosta pitkillä hiuksilla vesisateen jäljiltä olevalla nurmikolla, josta myös irtoaa sitä ruohonleikkurijätettä!


Heinoset sanoikin, että olen ilmetty Timi, tullut siis sukuuni :D


ISÄNTÄ korjaa: Hän ei laulanut karaokea yhtään nuottia!


Nyt ne lähtee sitten illan autokilpailuun ja emäntä rupeaa kutomaan nuoren Prins Danielin villapaitaa.

Sisareni Elegant Eugenie mun oma Eukku

Tässä on mun mammani Pike ja mun siskon mamma Paula.

SATAA!

Kattien kuulumiset

Kai tähän on vielä pakko blogata noita mun kavereidenkin kuulumisia.
Chrisse kummitädille paljon terkkuja Tompalta. Tomppa voi hyvin ja se nukkuukin nykyään Affen kanssa. Niillä on vallan kivaa yhdessä.


Me leikitään sellasta nyrkkeilyleikkiä: minä panen pääni pölkylle - eiku tuolille- ja Tomppa nyrkkeilee pehmeillä tassuilla mun kuonon kanssa ja heiluttelee mun naamakarvoja. Sitten kun mä haluan lopettaa niin mää vaan nuolasen märällä kielellä sen naamaa ja sitten leikki loppu. 


Yleensä Tomppa siirtyy sitten painimaan Alfredin kanssa. Alfred voi nyt hengisesti paremmin. Se ei enää konsertoi ja itke öisin eikä tee protestitulosteita minnekään ja sen mahan karva on ruvennut taas kasvamaan. Vivi-tohtori katsos sanoi, että ne karvat voi huveta myös sterssiristä-stersistä-tressistä eiku no siis siitä sinä tiedät... ja yksinäisyydestä.


Emäntä on luvannut laittaa tänne kuvia heti kun sen kamerasta joutaa siirtämään kuvia.

minä jaTomppa 11 viikkoa

Alfred ja Tomppa päivälevolla

Pöpi-Topin aamiainen

Meidän saaressa asuu Pöpi-Topi. Se on tämän vuoden harmaalokin poikanen, joka on unohtunut meille. Kaikki sen lajitoverit ovat jo siirtyneet avomerelle syksyä odottamaan. Topi vaan on jäänyt meille. Se osaa lentää ja on ihan normaalin näköinen, päässä vaan täytyy viirata ja siksi emäntä risti sen Pöpi-Topiksi.


Topi päivystää kalanperskekiven eli kompostikiven lähellä. Isäntä ruokkii sitä joka päivä kalanperkeillä ja on se kerran saanut makkaraakin.


Pöpi-Topin aamiainen maistuu ihan paskalta, sanon minä. Minäpä nyt selitän miksi näin on.


Opettelin tuossa männä viikolla tekemään saarikakan ja valitsin sitä varten tietenkin kompostikiven.


En ole koskaan aiemmin tehnyt saritulosteita. Minut on aina pitänyt soutaa mantereelle asiaa varten, mutta tätä kesänä ajattelin että ehkä on hyvä osata tämäkin homma ja antaa vähän periksi noista päätöksistä. On nimittäin sen verran omituiset nuo kesäiset sääolot nykyään, ettei tiedä pääseekö soutamalla yli.
Siispä tulostelin aamuisin siihen kompostikivelle ja heti olli Pöpi-Topi siinä makustelemassa. Ai että se oli sen mielestä nannaa. Emäntä ja minä vähän katsottiin, että joopa joo kiva alottaa päivä paskan maku suussa. Ainoa pahempi juttu voisi olla, jos se maku olisi kissanpaskan. Olen nimittäin kuullut noilta Gee-miehiltä että se se vasta aamumaku onkin, jos sitä suussa herää.


Sain muuten kuulla, että Hollywuudin Ihme on lähtenyt beibit mahassa takaisin sinne JUUESSAAHAN. Oli sitten valinnut faijaksi, jonkun suomalais-maltan jolla oli 2 serttiä enemmän kuin minulla. pyh!


ps. ei muuten oo sitten luomuja ne maltalaispennut--ne on vaan sellasia koeputkijutskii. Minä olisin varmaan luomufaija?

PERSEidiT unohtui kertoa

Unohdin vallan kertoa, että viime viikolla kotiväkeni päätti keskellä meren mustinta yötä heittäytyä pötkölleen ulos nenä tähtiä kohti. Ne kuvittelivat näkevänsä siellä lentäviä perseitä. Juu, radiossa sanottiin, että ensi yö on perseidien yö ja silloin niitä lentää tosi paljon.

Emäntä ei jaksanut odottaa niiden lentoa, mutta isäntä odotti koko yön ja sanoi nähneensä monta ja sitten sisään tullessaan vielä yhden valtavan, mutta se olisin sen rakkain perseidi, oikein säkenöivä sellainen peiton alla tosin.
Se oli varmaan sitten se minun?

Laitan tuohon pienen selostuksen isäntää ja emäntää varten, että mistä silloin yöllä oli kyse. En ole nimittäin ollenkaan varma mitä he odottivat näkevänsä taivaalta tippumassa.(4544444 tompan jälki, tomppa bloggaa kovastijopjuobiptl78tgl ihukjn)

Suomessa näkyy viisi varsin tuotteliasta (ZHR yli 60) meteoriparvea. Nämä ovat kvadrantidit eli bootidit, perseidit, leonidit ja geminidit. Elleivät Suomen valoisat kesäyöt häiritsisi, olisivat myös eta-akvaridit melko runsas meteoriparvi havaittavaksi. Kohtuullisia parvia (ZHR 15 - 60) puolestaan ovat lyridit, delta-akvaridit S ja orionidit. Lisäksi muuten hiljaisilla draconideilla esiintyy leonidien tapaan ajoittain meteorimyrskyjä, jolloin taivaalta saattaa tulla tuhansia tähdenlentoja tunnissa.

Kuubattaren pihajuhlat

Ei kyll' uskois siittä niin
et' se tahto täyttää
seittenviis

Kaikkien Gussien kanssa
puutarhassaan iloitsi,
lahjalla yllättivät täydellisesti!

Kun jalalla
keinua polkaisi ja koivet rahille
sit oikaisi. Hymyili!

Taidettiin ostaa oikea koko ja
Ninnin idea oli mainio veto!


Konjamiinilasi kädessä
ystävät ja sukulaiset
siinä lähellä.

Aurinko paistoi
sadekin ripsi
iloa ja onnea
ilmapiiri viesti.

Tajoilut olivat upeat,
 boolikin amppareita houkutti.
Vähän vieraille akupunktuuria
Oli Kuubatar jo kokeillut
sitäkin kuuria.
Naama jo näytti hienolta vallan,
ei ollut pimpparikuurista muillekaan haittaa.

Yksi taisi ajatus Kuubattarela yöllä jo olla:

Oi jospa jo oisi yksin,

tuohon lahjaan  uppoisi

ajatuksiin vaipuisi

itsekseen nauraisi...

 ja kutimeen langat

laittaisi ja raitajälkiä tuottaisi.

Pörö eli Ruffe

Mormorille ja Morfarille on nyt kerrottu, että minä asun tässä perheessä ja olen Sakun koira! Vaan hähää eivät kertoneet Tompasta!

Kävimme Lovisan isossa talossa kahvilla ja minä olin mukana. Että siellä oli ihanan viileää. Tuollainen iso puutalo kelpaisi minulle milloin vaan asunnoksi. Taloudenhoitajan iso koira hallitsi kyllä yläpihaa ja garaasia, mutta onneksi Svenne vei sen kävelylle. Puutalokaupunginosassa tarvitaan kunnon haukkuva vahtikoira. Kohta siellä on taas ne piharyntäyspäivät.

Isäntä on saanut 94 cm pitkän Piken ilman C:tä - siis hauen. Meillä on nyt puhdasta ruodotonta filettä pakastimessa jotain 6 puolen kilon pakettia ja sitten vielä niitä kissapussukoita ja soppalihoja. Kalavaaka ei näyttänyt kuin viiteen kiloon asti. Arvelimme jotta noin 7 kiloa olisi oikeudenmukainen paino. Emäntä otti kuvia, mutta ne on vielä siirtämättä tänne kamerasta. Tuossa on evidenssiä.

Isäntä on myös kiipeillyt puissa. Alussa Tomppa ei osannut tulla puusta alas. Kun ne Affen kanssa leikki, niin se innoissaan valitsi sellasen 7 metriä korkean leppäpuun. SINNE! YLÖS! ja aina kutsuttaessa YLEMMÄS! kunnes puu loppui!

 Emäntä kilju, että ylös sängystä kaikki Ediä myöten. Hätättila, kriisi, auttakaa nyt meitä (Höh eihän emännällä ollut mitään hätää) Isäntä parka joutus puoli seitsemän aamul', emännän itkiessä, verestämään vpk-taitojaan. Emäntä vaipui loppupäiväksi muistoihin ja huokaili, että "ai ai oli sekin aikaa, kun elettiin vepiksen piipparin mukaan" Suvelassa asumisen aikoihin isäntä oli vielä joku savussa sukeltajakin, sukeltaja kun on. Nykyään se sukeltaa vaan sikaarinsavuissa..  Sitten muistot loppu ja emäntä huokas': mieskin vanhenee ja tulee vaivoja ja muita juttuja (lue: rahapula, tuplatyöt ja vauva)

Muistoja ---hmpffh

Mormor on ristinyt minut Pöröksi ja Riston ja Tiisen mukaan on saaren Ruffe.

Minä menen nyt kyllä kylpyyn.

Sofia soitti Pikelle

Hei Sofia S. jos luet tätä blogia, niin haluan kertoa sinulle miten innoissani olisin, jos haluaisit olla minun handlerini. 


Nuo emäntä ja isäntä eivät vieläkään ollenkaan osaa sitä hommaa ja minä olen taitava ja osaava koiramies. Minä tykkään koiranäyttelyistä, mutta en hosuvista esittäjistä, eikä minun haaroväliin saa koskea, kun minä seison asennossa. Osaan seistä ihan itse!


Olisi kiva tavata sinua ja tutustua. Jo vaikka ennen Porvoon näyttelyä. me voitaisiin tulla kylään :)

C-kirjain on tärkeä!

äääää

Kylläpä tuollaisella kissanpennulla on energiaa. Minulle tulee ihan järkky väsy kun vaan katselen tuota menoa.

Ja sitten kun Tomppa saa oikein vauhdin päälle niin se ei kuule eikä näe mitään. Se vaan menee!

Emännän on muistettava laittaa vessan pöntön kansi kiinni, tarkistaa tiskikone ja pyykkikone ennen sulkemista ja pidettävä langat poissa ulottuvilta.

Laitan tähän nyt vielä yhden kuvan ihan Tompan kummitädin iloksi ja pyydän samalla tosi paljon anteeksi että sekoitin hänen nimensä alkukirjaimet. Tompan kummitätikin on "med C" Ladyn nimi on Christina.
Hänellä oli kuulema toooosi hiaano käsväsky eilen, sellainen sininen, jossa oli eri  ä okjlöhj-iog-i-g-o
oho Tomppa kirjuutteli viestiä!
...niin siin laukussa oli jotain kohinooreja.

Tässä esittelen uudelle tulokkaalle miten lähdetään lenkille. Tompan valjaat on oranssia pehmeää mokkaa ja se tykkää niistä. Alfredilla on vanhan miehen siniset mokkaset ja vähän kuluneemmat. Minä en enää tarvitse valjaita. Minä tottelen isäntääni.

Olen ollut Tompan kanssa Litukassa

Kolmas päivä Tompan lystiä Lystimäessä. Kuule, on se aikamoinen menijä! Vieläkin se köyristää selkäänsä minulle, mutta voidaan olla ihan hyvin vierekkäin, jos vain en liiku. Tai sanotaan paremminkin, jos en nouse jaloilleni.

Ne ostivat (tai toi kuvasssa oleva Prinssi ...) sille sellaisen hienon kuljetuskassin, jossa on pennunpehmeä sisäkarva ja neljä ikkunaa. Se on pieni valkoinen kassi, jossa on vakosamettipäällys ja olkaremmi. Tomppa tykkää siitä tosi paljon. Se ottaa siellä sisällä päikkäreitä ja vei sinne sen pienen punaisen hiiren ihan onskana.

Juu, tän kuvan kuuluu olla näin päin :)

Eilen Tomppa kävi Geessä ja sai siellä monta ystävää. Suurimman osan ajasta se nukkui tyytyväisenä kopassaan eikä piitannut ihailijoista. No, minä nyt olisin kyllä halunnut ne ihailijat! 

Niin, siis Tomppa sai itselleen virallisen kummitädin. Se on hiano Lady jostain Oudosta kummusta, jolla on itselläänkin kissa ja se tietää kissoista tosi paljon. Ladyn nimi on sama kun on ollut uhdellä kuningattarella....se,  se on joku sellanen kuin Kristiina. Minun salainen kummitätini, joka on muuten ruvennut puhumaan indiaksi, tuntee tämän Ladyn erittäin hyvin. 

Meitä on kuule Tomppa onnannut nää kumisuhteet!

Tomppa oli yötä

Tomppa tuli meille eilen ja me jo ollaan nukuttu yhdessä. Me mentiin illalla telttaileen. Emäntä ja isäntä nukkusivat keskellä ja Tomppa emännän selän takana ja minä isännän jaloissa. Affe inhoaa telttailua.Se ei tykkää punaisesta.

Eilen illalla kolme tuntia kotiin tulon jälkeen Tomppa oli jo menossa. Minua se vielä vierastaa ja laittaa selän kaarelle ja pienen häntänsä pörrölle ja sähisee, mutta minusta se on aika säälittävä yritys. Katson tuota otusta huvittuneena. Me voidaan olla yhdessä, jos emäntä on lähettyvillä, koska me molemmat tykätään siitä.

Affe ei ihan vielä tiedä onko se mielissään vai ei. Mutta luojan kiitos, ainakin se on nyt hiljaa! Ei ole mourunnut tai valittanut yhtään sen jälkeen kun Tomppa tuli. Tomppa on ehkä vähän liian vauhdikas vielä Alfredin mielestä, mutta ainakin potan ne jakavat sulassa sovussa. Tomppa kakkaa, Affe tarkistaa ja peittää, niinkuin kunnon adoptiovanhemman kuuluu tehdä. Tomppa syö ja Alfred tarkistaa, että söihän se nyt kaiken mitä pitikin, että kasvaa isoksi.Toistaiseksi ne tyytyvät vain nuuskimaan toisiaan ja sitten Affe valvoo Tomppaa, kun Tomppa leikkii leluillaan.

Tomppa nukkuu sellasessa pienessä pärekorissa, johon emäntä laittoi katin puseron, niin että on tuttu haju. Minä en mahdu sinne koriin, eikä muuten Affekaan.

Tomppa on muuten kova juttelemaan. ne juttelee isännän kanssa pitkät jorinat yleisurheilusta ja emännän kanssa varpaan kynsien lakkaamisesta. Onkohan Tomppa kiinnostunut pedikyyreistä ja varpaiden hoidosta niin kuin minä olen?

 Tossa ne nyt sitten katselee yhdessä kun minä hyörin pihassa. Minäpä saankin olla vapaana meidän puutarhassa, mutta noiden täytyy pysyä sisällä. On sitä jotakin paremmin tässä koiran elämässä kuitenkin!

Kalaa, kirppuja?, telttayöt

Se nyt onpi niin, että tämä on aika hyvä kesä! Tuo alin kuva on meidän teltasta, jossa me asutaan nykyisin. Rasmuksen mamma on jo varannut itselleen telttapaikan tuosta aivan vierestä. Tuleekohan Rasmuskin tänne puutarhatelttailulle? Viime yönäkin me nukuttiin tosi hyvin kaikki, kun oli ihanan viileää ja ihan hiljaista. Meillä sisällä talossa hyrisee kaikenlaiset vehkeet: kellot, patterit, putket, jääkaappi, raatio ja kaikenlaiset valmiustilassa olevat elektroniikkavehkeet. Teltassa ei hyrissy kuin ukon korina ja akan kuorsaus. Ne ovat ihan turpallisia ääniä - korjaan turvallisia.

Pikkukuvassa näette Alfredin ja isännän heidän mielipuuhassaan. Tulossa on lounaaksi ongittuja ahvenfileitä. Affe on aina tarkkana etteivät lokit vaan saa vahingossa enemmän kuin hän. Affe tykkää kalasta raakana. Minulle kala tulee tarjota voissa paistettuna ja ruisleivitettynä suolan ja pippurin kera.

Ja kolmas kuva on minusta takkahuoneen matolla. Tämä on tällä hetkellä emännän lempiotos minusta. No, ei se hassumpi ole - olen aika notkea mies!