perjantai 29. lokakuuta 2010

Olen pahalla tuulella

Fontin nimi on Helvetica!


Minä olen tänään pahalla päällä. Ensin ei anneta nukkua.  Joudun isännän kanssa pitkälle pissalenkille ja lehden hakumatkalle, koska emäntä haluaa "kerrankin" nukkua, kun on vapaapäivä. Sitten seuraavaksi tarjotaan jotain hemmetin terveysraksuja aamumuroina. Sen jälkeen emäntä jo kiirehtii Katin luo tuunaamaan hiuksiaan. Ja sitten sitä ei näy koko päivänä.


Olen ihan poikki puhki väsynyt siitä eilisestä eläinlääkärillä käynnistä. Kävimme tuossa Niittykummussa (Eläinklinikka Friskis) Tohtori Lauran luona. Minä sitten tykkäsin siitä tohtorista. Hän tuoksui niin ihanalta. Meinasin ihan koipea nostaa hänen housun lahkeeseen. Vauh! Mitkä odöörit. 


Tohtori-Laura tykkäsi minusta ja laittoi paperini kuntoon. Nyt voin matkustaa turcvallisesti. Sain Kennelyskärokotteen sellaisena kivana sumutteena nenään ja se ei haitannut yhtään meidän ystävyyttä. Minä näytin hänelle hampaatkin kauniisti ja hän sai myös kokeilla kulkusiani sekä nakkiani. Hän ihaili käytöstäni. Osaan kyllä seistä kauniisti, kun sanotaan.


Tomppa muuten puri minun nakkia yhtenä päivänä ja siinä on pieni naarmu. Se oli narmaan vahinko? Satuin silloin makaamaan vatsa paljaana ketarat pystyssä.


Emäntä ja Tohtori-Laura ja minä sovimme, että 
Tomppa menee leikkauttamaan omat kalleutensa pois heti kohta tässä, 
sillä Tomppa merkkailee meidän mattoja ja
 Alfred on vihainen sille ja 
minä pissin sitten siihen päälle, 
ettei Tompan haju häiritsisi Alfredia, 
mutta sitten se iso lätäkkö saa isännän suuttumaan ja 
sitten emäntä karjuu meille ja 
sitten kaikki ovat happamia. 
Mykkäkoulu.


Kun sitten vielä Prinssi käy kotona ja sanoo,
 että haisee ja 
matto on märkä niin 
emäntä saa mikreinin.
Se,
se on lamaannuttava se mikreini meidän perheessä.


Paljastin muuten sisäisen hirviöni!
 Olimme koirapuistossa ja sinne tuli sellainen 15 viikkoinen jackrusseli ja se hyppi minun yli ja minun päällä, töni ja haukkui. Silloin ärähdin, ja sitten murisin ja sitten yritin purra sitä ja murisin kovemmin ja näytin hampaani. Sitten emäntä vei minut pois, koska en enää rauhoittunut, vaan muutuin SILKKISUDEKSI! 


Olisi pitänyt filmata se kun minulta meni nyt elämäni ekaa kertaa hermot --totaalisesti sen vänkyrän kanssa.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Tapahtumarikasta aikaa

Miksi pitää rokottaa? Eihän lapsiakaan enää uskalleta rokottaa, kun niille tulee se narkolepsia. Vai tahtooko emäntäni että rupean nukahtelemaan enemmän. Hmmmph. ^..^
Emäntä on nyt kuitenkin päättänyt rokotuttaa minut kennelyskää vastaan huomenna. Pikken mielestä se ei ole tarpeen. Eihän meidän koirat kuitenkaan yski. Auts, olen samaa mieltä!

Salainen kummitätini on löytänyt minulle pehmeän heijastimen, JEE! Saan sen tässä joku päivä, kun nyt ensin teen hänen kanssaan pissalenkkitreffit. Hänellä on siellä indiaan puhumisessa niin kiire, että kuuluu vaan Kopi Kopi, kun hän juoksee käytävillä.

Kuubatar on tullut sieltä  Turkista takaisin kotimaahan, mutta en minä ole nähnyt että sille olisi kasvanut mitään turkkia. Outo maa, kun siellä vaan ruskettuu ja ladataan akkuja. Emäntä sai aivan ihanat tuliaiset Kuubattarelta. Emäntäni kun rakastaa palasaippuoita yli kaiken. Hänelle ei joulusauna ole mitään ellei saa ottaa käyttöön ihan uutta tuoksuvaa palasaippuaa. Kerran isäntä osti sille chanelvitosta saippuana ja emäntä melkein itki suihkun vesivanan kanssa kilpaa. 
Minä en niin panosta hajuihin. Tosin, myönnän että on mukavaa kun sateen jälkeen en tuoksu ihan umamilta tai ulolta vaan hoitoaineelta. Autoon tulee kiva tuoksu sateen kastelemasta turkistani. Penkkien ulkonäköä hoitoaineen parfyymit ei kyllä pelasta :)
Pikken mielestä emännän auto on kamalan näköinen sisältä. Hänen asunsa rapaantuvat totaalisti.

Kuubatar antoi muuten myös sellaisen ihanan kangaspussin, jonka emäntä heti laittoi laukkuunsa roikkumaan. Se on niin kaunista kangasta --välkehtivää.

Minulla on uusi neuleasu toukkapuvun tilalle tai oheen. Pidän kyllä vielä enemmän siitä toukkapuvusta, mutta on tämäkin tekele aika hyvä. Se on tumman sininen ja siinä on sellaisia valkoisia ja vaaleansinisiä vinoneliöitä selässä. Olen golf-koiran näköinen. Paidassa on poolokauluskin.

perjantai 22. lokakuuta 2010

Keittää!

Meidän koti on ollut täynnä ihania hajuja. Ihan on kuola valunut suupielestä, sillä minullahan on alati hyvänälkä  --hyvän nälkä- hyvä nälkä. Terve koiramies! Isäntäni ja emäntäni ovat keittäneet keskiaikaisella reseptillä olutkanaa Gallowsilaisille. Se on ihanan tuoksuista vaikka siihen on laitettu vaan olutta ja suolaa ja pippuria sekä oreganoa ja juustoa. Ison kattilan tekivät eivätkä antaneet meille mitään. Siinä me Affe, Tomppa ja allekirjoittanut katseltiin hellaan päin, mutta "No reaction". Isäntä vaan hämmensi pataa huolestuneena rillit huurussa.

Emännällä keittää muutenkin. Se osti koiranulkoilutussaappaat viime kaudella, kun koko ajan jalat kastuivat. Emäntä päätti silloin satsata disainiin ja osti Ristomatti Ratian suunnittelemat punaiset kumisaappaat ja kaikki kehuivat niitä. Minustakin ne on olleet tosi kauniit.

Vaan eivät ole enää. Emännällä on kuitti kadonnut jo aika päiviä sitten, joten kärsii ja keittää. Punaisiin saappaisiin on tullut viisi reikää aivan jalkapöydän päälle, siihen mistä saappaan kärsä taittuu kun otetaan askel. Ne ovat selkeitä murtumareikiä ja niistä tulee vesi sisään. Ja ajatella, että olemme kävelleet ulkoilureittiä aivan normaalisti.

Emäntä vei saappaat Entressen Mekkaan mistä oli ne ostanut ja nuori myyjä sanoi vain, ettei niitä varmaan ole käytetty normaalisti, kun on noin käynyt. (Ja sillä selvä, osta uudet.)
Emäntä aikoo laittaa saappaat nyt roskiin, eikä me kumpikaan enää koskaan osteta mitään ristomattiratiaa.


Salainen kummitätini on etsinyt minulle pehmeää heijastinta, mutta Nokialta ei sellaista löytynytkään. Ne ei toimita sellaisia kummikoiratarvikkeita saataville. Nokia tykkää vaan gummisaappaista.Ristomattiratiasaappaat ei olleet Nokialta ! Ne on jotkut tsainalaiset. Juu, puhelimiakin sieltä Nokialta saa, ei tartte mennä Tampereelle. Voi toki olla että kohta pitää mennä Tsainaan tai Indiaan asti.

lauantai 16. lokakuuta 2010

Toukkapukupäivät ja vink-vink x2

Nyt on sää jo kylmennyt paljon ja minä en enää halua mennä aamulla kello kuusi hakemaan faijalle lehteä ilman kunnon vaatteita. Emäntä on joutunut nostamaan pyllyni kynnyksen yli.
Onneksi mahdun vielä siihen viime vuotiseen toukkapukuun, jonka sain ulkomailta.

Niin, lahjat ovat edelleen tervetulleita! En ole enää pitkään aikaan saanutkaan esimerkiksi maksamakkaraa tai leluja. Nyt tarvitsisin heijastimen! VINK VINK emäntäkin tarvitsisi sellaisen muuten. Se tosin on siitä huolimatta ihan pimee tyyppi.

Pike, joka on aina vauhdissa, on jo nyt kovin suunnittelemassa sitä meiän Jyväskylän reissua. Huomaan, että isäntäni on sitä hiljaisempi mitä lähemmäksi se Jyväskylän matka tulee. Isäntäni toipuu ilmeisesti edelleen meidän huimasta menestyksestä siellä Eckerössä.

Neppis on muuten hukannut sen kauniin helminauhan, jonka se sai Puolasta. Niitä voi ostaa meidän Stockmanniltaki, kertoi Pike, joten VINK VINK kukahan ostaisi siskolleni uuden sellaisen?

maanantai 11. lokakuuta 2010

Lisää kuvia

Me pidämme käsitöistä - lanka on 7 veljestä.
Voi sitä näinkin nukkua, toteaa Tomppa klo 02.00.

Gabriella, hytti nro 6813. Mr Edwards.





Biljardeja kuvia :)

MINUN neljäs Serttini ja toinen CACIB. Hyvä minä Ediiiii!
Elegant Eugenie odottaa Pikeä!
Elegant Eugenie Ahvenanmaalla aamupalapöydässä
Eddy Edwards ja Elegant Eugenie Viking Line matkustajina




perjantai 8. lokakuuta 2010

Voiko masennus tarttua?

Elämä on tasaisen harmaata lokakuuta. En ole edes kivoja nelijalkatyttöjä tavannut. Aamulla kun menee lenkille on pimeää ja illalla kun menee lenkille on pimeää. Iltapäivällä kun menee lenkille on vain kuivia lehtiä ja takiaisia, jotka tarttuvat turkkiin.

Emännällä on kauheasti töitä töissä ja se on sterssaantunut ja hukkaa ja unohtaa asioita. Nyt se on unohtanut pestä minut. Olen sitä mieltä, että hieman haisen.

Elätän toiveita, että emäntä ehtisi lauantaina tai sunnuntaina pestä minut, mutta voipi olla että sillä on ihan muita mietteitä päivän kulusta.

Se nukkuu aika paljon. Se väittää olevansa masentunut. Kohta se sellainen pöpö tarttuu myös minuun ja alan käyttäytyä erilaisesti.
Odottakaa vaan! Siihen ei sitten auta edes jotkut kirkasvalolamput, että tiedoksi vaan salaiselle kummitädille.

Salainen kummitäti oli ollut tosi kaunis  lokakuun ekana lauantaina. Sillä oli ollut upea tukkansa auki ja silmät niin suurina ja ruskeina. Ja mikä viettelevä hymy!
Olen valinnut hyvin kummitätini. Olen aina ymmärtänyt kauniiden  nart - eiku eiku anteeksi  -naisten päälle. Kummitätini - Hän on MGW! (miss gee world).

On yksi Johannakin, joka aina juo punaviiniä, myös ihan ihana, muttei kuin kummitätini Nokialta.