perjantai 8. lokakuuta 2010

Voiko masennus tarttua?

Elämä on tasaisen harmaata lokakuuta. En ole edes kivoja nelijalkatyttöjä tavannut. Aamulla kun menee lenkille on pimeää ja illalla kun menee lenkille on pimeää. Iltapäivällä kun menee lenkille on vain kuivia lehtiä ja takiaisia, jotka tarttuvat turkkiin.

Emännällä on kauheasti töitä töissä ja se on sterssaantunut ja hukkaa ja unohtaa asioita. Nyt se on unohtanut pestä minut. Olen sitä mieltä, että hieman haisen.

Elätän toiveita, että emäntä ehtisi lauantaina tai sunnuntaina pestä minut, mutta voipi olla että sillä on ihan muita mietteitä päivän kulusta.

Se nukkuu aika paljon. Se väittää olevansa masentunut. Kohta se sellainen pöpö tarttuu myös minuun ja alan käyttäytyä erilaisesti.
Odottakaa vaan! Siihen ei sitten auta edes jotkut kirkasvalolamput, että tiedoksi vaan salaiselle kummitädille.

Salainen kummitäti oli ollut tosi kaunis  lokakuun ekana lauantaina. Sillä oli ollut upea tukkansa auki ja silmät niin suurina ja ruskeina. Ja mikä viettelevä hymy!
Olen valinnut hyvin kummitätini. Olen aina ymmärtänyt kauniiden  nart - eiku eiku anteeksi  -naisten päälle. Kummitätini - Hän on MGW! (miss gee world).

On yksi Johannakin, joka aina juo punaviiniä, myös ihan ihana, muttei kuin kummitätini Nokialta.