keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Akita ja ujo kakka

Minä sain justiinsa oppia millainen on ujo kakka. Marttiinin Akitalla on kauhean ujo kakka.
Akita voi olla kolmekin päivää tulostamatta, koska sen kakka ei löydä sopivaa lepopaikkaa.
Se voi kurkkia takaovestaan monta kertaa ja monta päivää.

Ensin Akita voi kiertää  lumipolkua vasempaan ja sitten sama reitti oikeaa reunaa. Pyllistys ja Ei!!
Muutama juoksuaskel ja haistelu, varovainen tarkastelu ja Ei!! Ujo kakka.!
Minulla menisi jo hermot, mutta eihän nyt Akitalla. Lumen tulo on hälle myös ongelma, katsos jos on valmiiksi ajatellut sopivan tulostusalueen, jossa on tarpeeksi sopivaa lunta, niin eikö siitä ole sitten joku käynyt ne lumet luomassa ja taas pitää aloittaa hakurumba uudelleen. Eiiii!Pyllistys Eiiii! ja eikun etsimään.....ja takaovi raollaan koko ajan.

Kesälläkin hän kertomansa mukaan voi hakea ujolle kakalleen paikkaa monta päivää. Ongelma on nimittäin siinä, että kun hän on edellisenä päivänä löytänyt ihanan pitkän ruohomättään ja ajatellut että avaa tuohon takaoven huomenna, niin seuraavana päivänä on ruohonleikkuri leikannut sen paikan ihan nysäksi ja silloin rupeaa kakkaa ujostuttamaan taas. EEEiiiii kun taas paikka hakuun.

Minä olen sitä mieltä että tämä minun suoratulostusmenetelmä on tarpeeksi tehokas. Tänäänkin meinasi tulostua ihan takakintuille! Minun takaoveni voi käydä ihan kuin Stockmannin pyöröovet entisaikaan.
Talvipakkasella on vieläpä nopeuttava efekti. Silloin ei anneta ujostella.