lauantai 22. tammikuuta 2011

Koira Spa

Minä olen nyt sitä mieltä, että minun emäntäni voisi perustaa sellaisen Canine Span- tarkoitan koirille tarkoitetun kylpylän, jossa olisi kaikkia ihania hoitoja meille koirille. Siellä olisi hierontaa ja mukavaa musiikkia. Telkkarista voisi katsoa Avara luonto-ohjelmaa, sillä aikaa kun turkkia föönataan ja rapsutetaan.


Siellä olisi matalia altaita, joissa olisi hyvältä tuoksuvaa vettä ja joissa myös olisi miellyttävän lämmintä.


Eilen emäntä järjesti minulle sellaisen kotikylpylä illan. Sain ihania hoitoja 3 tuntia ja nautin joka hetkestä (paitsi vinkutassun kynnen leikkaamisesta. Sen tassun koukkukynsi on edelleen leikkaamatta;). Tarvitaan Piken apua.


Ensin olimme lenkillä ja lumimöyrysimme, juoksin ja kierin. Kun tultiin kotiin sain takapäästä alkaen sellaisen puoliväliin selkää hierovan spasuihkun, joka oli ihanan lämmintä vettä. Sain laittaa tassut sinne Alfredin vihreään muoviseen kylpyvatiin ja siellä oli se laventelipallo, joka hoitaa anturoita. (Kiitos vaan Thelma, joka lähetit sellasen, Tobermorystä - Isle of Mull, minulle.


Minut pestiin ihanalla luomurypsiöljy shampoolla, josta jäi niin kaunis kiilto turkkiin, että ihan tarvitaan aurinkolasit, kun niin häikäsee minua katsellessa. 
mikä turkin linjakkuus nousi esiin. Ei puhuta väristä vieläkään :D


Emäntä oli myös saanut post crossing-lahjaksi sellaisen uudenlaisen ihmeellisen takunpoistaja- harjaveitsen. Se on vähän kuin kuorimaveitsen näköinen, muttei tietenkään kuori mitään. Aika ovela juttu. Ainoa vaan, että isäntä ei voi sitä käyttää, kun se ei ole tarkoitettu vasenkätisille.


Minut pestiin myös naamapuolelta. Sillä puolella sain sitten nauttia Australian terrieri-shampoosta. Se oli vaan sellainen näytepussukka, jonka sain kerran yhdeltä messuständiltä. Se oli kai tarkoitettu karkeammalle karvalle, mutta laitettiin sitä nyt nassuun. Hyvä tuli siitäkin päästä!


Sitten sain vielä parturointihoitoa ja silmätippoja sekä paljon hierontaa, taputuksia, hellyyttä sekä kehuja. Ihan lopuksi vielä hieman lemppariani maksalaatikkoa ja kasvisnappuloita (niitä vihreitä ja keltaisia).


Olipa ihanan hermeettinen ilta. Minä niin tykkään tuosta vuosittaisesta Relaa festivaalista, kun silloin isäntä on poissa alvariinsa ja emäntä on kokonaan minun. 


No joo on se vähän Affen ja Tompankin.


Ai niin, Mikko-kissalle terkkuja. Nähtiin kuva sinusta vessamatolla lepäämässä. Ettet vaan sinäkin siellä Gallows Bird Public Housessa relannut Real Ale festareilla?


c'moon hei...oikeesti
Kyseessä on siis kissa eikä kontorschef!


Gallows Bird täynnä näitä miehiä?



lauantai 15. tammikuuta 2011

O(s)tatin ilmeisesti ranskalaisjakun

Öhöm


Minä jos kukaan osaan hurmata. Kävimme tänään isännän apteekisssa ostamassa Kuubattarelle ja Helinälle lääkkeitä. Ne kun ovat sellaisia pilleriterveitä naisia!
Isäntä meni apteekkiin sisään ja minun piti sitten jäädä emännän seuraksi ulos haistelemaan Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun liikennetulosteita.


Päätin kävellä sen 96 korttelin ympäri, sillä emäntä oli nähnyt jonkin eläimen hatun ikkunassa, kun hän ajoi siitä ohi.


Haistelin muuten kaikki kaupunkilaisfifien lemmenviestit. Muutamaa viestiä vähän nassutin, mutta emäntä ei tykännyt. Mustasukkaisuus on paha tauti!


Kun tulimme sen kaupan kohdalle, jossa oli niitä lakkeja, niin emäntä halusi sisään ja kysyi liikkeen omistajalta (jonka jo vähän tunsi) saanko tulla sisään. Arvaa sainko? Olen minä sellainen hidalgo. Astelin hienosti sisään Hurtan tyylikkäässä talvipalttoossa ja Design Kanan kaulapannassa. Omistaja oli myyty. Seisoin ovensuussa niinkuin emäntä käski ja emäntä teki myssykaupat. 


Mutta, sitten se omistaja rupesi lepertelemään minulle ja sitten yksi toinenkin ostajatäti rupesi rapsumaan minua ja sitten minä jo meninkin myyntitiskin taakse ja sitten minä jo nuolinkin omistajan käsiä ja sitten minä jo sainkin suurrapsutukset, kun naiset rupesivat hellimään minua.


Kun olin tehnyt tarvittavan vaikutuksen huomasin että emäntä kiersi kauppaa ja katseli niitä kaikenlaisia ihania pariisilaisluomuksia, mutta eihän sillä ole rahaa euron euroa :)
Minä - MINÄ- sain aikaan sen, että yksi sellainen "villatakki" tai oikeammin jakku annettiin ilmaiseksi emännälle. Sitä voi kuulema käyttää vaikka koiranäyttelyssä. 


Emäntä kyllä sanoo että näyttää siinä ihan G. Pula-Aholta. Se joku vanha papukaija. Tuossa alla on tyykinäyte:





tiistai 11. tammikuuta 2011

Härän pelivälineet

Mistä saan lisää RAUH-merkkisiä härän pelivälineitä?
 Minä en tykkää Hau-Hau puikoista enkä enää niin paljoa Hubert-puikoistakaan. Minä haluan RAUHia.

Lumivyöry!

Minun kotitaloni lumikatto lähti yöllä liikkeelle. Tonneittain lunta tuli alas ja pauhu oli kuin olisi lentokone tippunut päälle. Säikähdin ihan kauheasti. Me menimme kaikki kolme -siis minä, Tomppa Gee ja Alfred - sänkyjen alle piiloon.

Isäntä sai aivan kamalan urakan lumitöitä pihalla. Kellarin portaat olivat hävinneet lumimassan alle. Marjakuuset räystään luona olivat ihan vinksin vonksin ja autoilla ei päässyt pihalle.

Minä olin auttamassa isäntää ja emäntä seisoi kikkunassa katsomassa meitä hyvin myötätuntoisesti. Emännän kroppa reistaa pahasti ja hän välttää (aina :) raskaita töitä.

Emäntä se vaan virkkaa, kun sen yksi afganistanilainen työkaveri opetti sille miten afgaaninaiset virkkaa. Se on aika hassunlaista väärään suutaan tekemistä. Siitä tulee paljon tiheämpää, tiedä sitten onko kauniimpaa.

Mutta tänään minun turkkini on kaunis!

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Horoskooppi 2011

Skorpioni

Kaikista koirista Skorpionin merkeissä syntyneet ovat sekalaisinta kaikenkarvaista väkeä. Ne ovat henkisesti monimutkaisia ja mielenkiintoisia, joskin niitten luonnollinen itsekeskeisyys voi olla väsyttävää. Ne osoittavat sinulle välittämistään hyvin avoimesti, mutta ne lihittelevät helposti muitakin, jos siitä on niille hyötyä. Saavuttaaksesi Skorpionin syvemmän kiintymyksen sinun on oltava kärsivällinen. Kun te olette ystäviä, et voi toivoa parempaa kumppania. Skorpioni pitää yllä sellaista showta, ettet taatusti nukahda!
  • Sopiva koirakaveri: Rapu
  • Sopivin ihminen: Skorpioni tietenkin, jotta kaksi kevytmielistä parhaiten ymmärtäisitte toisianne
  • Lempiväri: tummanpunainen ja kastanjanruskea
  • Onnennumero: 111
  • Mieliruoka: sisälmykset ja sipuli, makkarat
  • Inhottavinta: olla aina hihnassa kävelyllä
  • Suloista: päästä vapaana juoksemaan
  • Ominaisuudet: herkkyys, henkisyys, vahva uskollisuus, maltti ja mielipaha
Lähde: Eve Devereaux "Helli Hauvaasi" suom. Uma Aaltonen


Tuossa saitte lukea mitä pöperöä minusta kirjoitetaan koirahoroskoopissa


Vaan minä olen saanut kirjastonhoitaja Kátjalta Prahasta ihan oman horoskoopin ja se on tälle vuodelle aika kiva. 

Kas tässä:

Eddy tykkää tänä vuonna kulkea omia polkujaan, joten hän ei usein ole innostunut valtavirta-ajattelusta koiranäyttelyissä.

Eddy on äärimmäisen uskollinen perheelleen ja kuuntelee oman sydämensä ääntä. Tänä vuonna hän on erittäin sosiaalinen ja tulee toimeen kaikkien narttujen kanssa, mutta avaa oven vain harvoille ja valituille kumppaneille. 

Eddy on tunneälyltään herkkä ja vaistoaa perheensä pohjavireetkin. Hän ei siedä mitään vääryyttä ja puolustaa oikeamielisyyttä ja haluaa kohdella hyvin kaikkia ihmisiä ja eläimiä.

Eddy matkustaa vuonna 2011 useasti ja vuosi on Eddylle positiivimerkkinen.





lauantai 8. tammikuuta 2011

Punaviinipataa

Olen saanut aivan ihanaa punaviinipataa. Jouduin haistelemaan sitä koko eilisen päivän, lun se muhi uunissa. isäntä oli laittanut siihen karjalanpaistilihaa ja pekonia ja viiniä ja sipulia ja sieniä. Ai, että se olikin hyvää.

Ihan siinä posket kuorruttuivat, kun pyyhin lautasen tosi tosi tarkaan. santsiannosta eivät antaneet, kun masuni on niin herkkä.

Nyt on ollut oikein kivoja päiviä, kun emäntä ja isäntä ovat olleet kotona päivällä. Emäntä on tehnyt prinssille villatakkia ja välillä Lalaalle niitä peittopaloja. Se on aika väsynyt kaikista kirjastojutuista ja isäntä on väsynyt lumitöistä.

Minun isäntäni on tänään ollut polttamatta yhden kuukauden ajan.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Alkaa 3. blogivuosi

Onnellista uutta vuotta 2011. Olkoon vuosi teille kaikille täynnä iloisia asioita. 
Kolmas blogivuosi alkaa nyt justiinsa!

Minä olen eilen ollut varmistaja!


Se on sellainen, joka ei tarvitse suojalaseja ja saa olla vähän kauempana sieltä rakettipaikalta.  
Se saa vaikka pissata hankeen sillä aikaa, kun strateginen tulenjohto miettii minne seuraava straketti laitetaan menemään.
Pekka, juhlien isäntä, oli strakettitykistöjohtaja ja Saku oli lataaja. Lataajalla oli tuli ja lasit ja sen piti vaan totella kovasti. Minusta kaunein paukku oli sellainen, jossa oli vihreää ja vaaleanpunaista. 


Minulle tuli vähän huono, sellainen tärinä yökkö, olo sitten lopussa, kun kaikki peittyi kamalan hajuiseen ruudinsavuun. Emäntänikin sai astman.Onneksi skumppa loppui ja pääsimme sisään syömään juustoja. >>:( ei ollut emännälle hillosipuleita<<  


Minä olen aika hyvä silkkiterrieri. Minä en pelännyt yhtään siellä ulkona kello 00.00 yöllä. Olin kylässä Niittykummussa Pekan ja Sinikan luona. Sain siellä chicken wingsejä. Pekka oli ne ihan itse hakenut. Osasin käyttäytyä loistavasti. En kerjännyt melkein yhtään.


Kaksi kertaa hyppäsin soffalle, kun niillä on sellainen hieno antiikkiisoffa. Olisin halunnut, että minusta otetaan sellainen sohvakoirakuva, mutta sain luvan tulla extraturbo-vaihteella takaisin lattialle. Karvaisten vieraiden paikka on lattialla. Siksi varmaan isäntäkin kävi lattialle pitkäkseen - ei tosin pöydän alle vaan minun viereeni.


Olimme kello 02.30 Gallowsin takaovella. Sitä ennen sain siisaitin  ympäri Espoota, koska emäntä halusi olla autoajelulla.


Gallowsin takaovella odotti minun rakas kultainen salainen kummitätini toivottaakseen minulle hyvää uutta vuotta.  
Unohdin vallan kiittää joululahjoista. 


Olin jo tosi väsynyt! 


Tänään nukuin melkein Tarjan puheeseen asti.


Jouluna sain tämän uudenvuoden kortin uusiseelantilaiselta silkkiterrieriltä