Eilen oli ihanaa lunta. Se oli pehmeää ja hauskan pumpulista. Pikkuveli tuli ihan lumipalloksi, koska sillä on sellainen turkki, johon kaikki näyttää paakkuuntuvan. On tosi harmi, että emännän on pitänyt mennä takaisin töihin. Me jo totuimme siihen, että pääsemme joka päivä puolen päivän jälkeen koirapuistoon. Se vähän sama kuin ipanoiden iltapäiväkerho.
Emäntä keksi oivan tavan sulattaa meidän masun alustat ja tassut niistä lumipalloista. Hän laittaa meidät tuonne lavoiriin ja sitten hän suihkulla tussauttelee meitä sinne ja tänne. Pööörjestä se on eri kivaa, mutta minusta se, että minun pitää ahtautua johonkin lavuairiin, joka sitä paitsi on Tompan nukkumapaikka, ei kyllä ole ihan jees juttu. Mitä se Tomppakin sanoo, kun sen peti kastuu? Toisaalta, jos minun on valittava jonkin sadetakkihärpäkkeen ja suihkulla sihauttelun välillä niin sitten, antaa tulla päin vaan vettä ja vaikka räntää.
Alfred muuten pimahti taas Börjelle. Börje haluaa nimittäin leikkiä hänen kanssaan ja Affe ei taas jaksa kokoajan leikkiä. Tomppakaan ei aina jaksa. Minäkään en usein jaksa. Alfred vetäytyy saunan ylälauteelle meiltä ulottumattomiin. Börje hyppi liian kauan kerjäämässä ja häiritsemässä siellä, että Alfred räppäsi vasempaan silmäkulmaan oikein kunnolla. Isäntä säikähti vallan kamalasti ja oli vihainen emännälle. Emännän kissat nääs :) Me koirathan ollaan isännän!
Börje? Börje on ihan ok!
Me katsotaan taas tänään jääkiekkoa - me kaikki siniset ja punaiset miehet.
Silkkiterrierin arkea ja juhlaa. Kumppaneina Eddyllä on 2 kissaa ja Lukukoira Börje. Eddy viettää PRAa elämää.
