Tomppakin tuli sitten kotiin

Lähdin niin haipakalla tuonne saareen kesää viettämään, että vallan unohdin päivittää Tompan kuulumiset!

Tomppa Gee - tuo tunnettu hidalgo- saapui kotiin neljän (4!) tunnin naisreissun jälkeen.

Kuulkaa, se oikein nautti, kun se haisi naaraskissalta. Nyt vaan emäntä sitten odottelee milloin kynnyksellä on joku elatusapua anova nuori äiti.

Ihan muina miehinä se odotteli meitä omenapuussa ja vähän naukui, että huomattaisi. No, nyt emäntä ainakin tietää, että molemmat tulevat ennen pitkää takaisin kotiin, elleivät ole auton alle jääneet.

Tomppaa etsiessä me löydettiin meidän puutarhasta yksi piiloutunut citikani ja yksi piiloutunut siilipoikanen. Tämä Lystimäki on tällaista citiluontoa. Eilen meitä kohti käveli pyörätiellä kaksi valkohäntäkaurista. Ne samat elukat pelasi yks' päivä poikien kanssa urheilukentällä pesistä. Harmi ettei sillon ollut kameraa mukana. Kettua ei ole talven pakkasten jälkeen näkynyt? Lähtiköhän se  Leville päin hiihtämään?

Saaressa taas oli paljon lintuja ja paljon pörriäisiä ja sudenkorentoja. Sitten oli vähän sadetta ja paljon uimista.
Minäkö? Minä en ui, mutta Börjellä on joku pakkomielle uida. Se on sellainen uimamaisteri ja minä vaan tavallinen riemumaisteri. Onneksi veikka ui aina rannan suuntaan tai rantaa pitkin. Ihme ettei sen pippeli paleltunut.

Emäntä heitti talviturkin ja nyt sillä on sellainen noidan ampuma nuoli selässä. Seeeee oooon sitttten tooosi kippeee. Hmpfh ja höh.