Ajatusteni vartijat (anon.)

Ihminen tarvitsee koiran,

joka on kuin ihmisen mieli,

joka ymmärtää sanoitta,

joka lukee ajatukset,

joka on kotona eikä karkaa.

Koira tarvitsee ihmisen,

jolla on vähän koiran mieli,

joka ymmärtää sanoitta,

joka lukee ajatukset,

joka on kotona eikä karkaa.

Sinäkin tarvitset koiran

tervehtiäksesi tuttusi

tunnin eron jälkeen

kuin olisitte kumpikin

valovuoden myöhässä

kierrettyänne maailman.

Tarvitset sinäkin koiran,

joka tuhansia vuosia 

on ollut ihmisen lähellä

muuttunut itsekin moneksi,

nähnyt ihmisen viat

luikkimatta silti tiehensä.

Mihin minä koiriani tarvitsen?

En vartioimaan rikkauksia

en pelottelemaan rosvoja

vaan paimentamaan ajatuksiani,

jotka nukkuvat koiranunta

ahomansikkaisella niityllä.

Sokkona vaan :)

Emäntäni on tyhjentänyt taas kameransa ja laitan nyt tähään taas muutaman otoksen elämästäni.
Olen muuten saanut kivan aktivointilelun. Se on sen kuuluisan Nina Ottossonin puulelu. Sellaisten puupalikoiden sisään piilotetaan namimaksapallero ja sitten puupalikat laitetaan puulustan koloihin pystyyn ja minun pitää ihan sokkona löytää namipala(t).

Minusta tuo Börje on aika ....
Noi poronsarvet antoi salainen kummitäti,
mutta B luulee että ne on poronsiivet!
Se laitto ne selkään eikä otsalle!

Börje ei tajua siitä lelusta yhtään mitään ja siksi se onkin niin kivaa, kun tämä on isäntäni ja minun ja Alfredin ihan oma myöhäisillan juttu. Takkahuoneessa sillä leikitään sitten, kun muut jo menee tutimaan. Isäntä muuten leipoo meille maailman hyvimmät maksanamit Rakkaat Haukut-Empun ohjeen mukaan.

Äidin onnea! Cherie-sisko imettää.

Toi Vatsapysty-Paavo on ainoa uros!
Tyttövauvat on aika södejä.
Näitä voi ostaa Klaukkalasta :)

Minä lokakuussa 2012
Silloin ei vielä kukaan tiennyt
mitä näen ja mitä en.

Minä tänään ja en muuten ole ruskea! Emäntä ei osaa kuvata!
Noi lelut on minun ja kissojen keräämiä aarteita.
Isäntä ei niistä oikein innostunut.

Tomppa ja Börje bailaa YleX soi!

Broileri

Broileria --ahh. Tänään on muuten harmaa päivä, mutta grillatun broilerin rintapala pelastaa kaiken.

Ei ole oikein mikään himoulkoilusää ja perhekin on päättänyt siivota kämpän ja meidät nelijalkaiset. Alfred ja Tomppa ovat sitä mieltä että maaliskuussa kollikissan (leikattu toki) on saatava olla vähän räytyneen näköinen sillä kaikki aika menee ikkunalaudalla lintuja tiiraillen ja naukuen ja välillä karjuen.

Ne pöhköt eivät tajua, että ei niitä lintuja kannata tiirata. On paljon hienompaa vahtia sauvakävelijöitä ja haukkua niitä parisängyllä seisten. Tänne on muuttanut tuohon parin kilometrin päähän noin 9 kerrostalollista uusia ihmisiä, jotka kävelevät tämän meidän talon ohi ja jotkut voivat pyörähtää pihassammekin ellen pidä hurjasti vahtia.

Katsos ei vahtimiseen silmiä tarvita!

Jaha minun vuoroni astua trimmauspöydälle.
Pitäisi vähän korvakarvoja nyppiä, että kuulee pvielä paremmin.
Börjen takkuiset kintut on nyt selvitetty.

Mukavaa viikonlopun jatkoa.

 PS.Olen muuten hämmästynyt siitä, että  eläinlääkärillä ei ole mitään velvoitetta pitää suutaan kiinni muiden potilaiden taudeista tai tilasta. Olen varsin loukkaantunut  siitä, että minun silmistäni on keskusteltu sellaisen silkkiasiakkaan kanssa, jolle asia ei kuulu yhtään. Ja, tämä asiakas katsoi parhaaksi kertoa että hän ja  lääkäri eivät oikein  tiedä miten  minua on hoidettu, niin että olen näin nuorena sokeutunut.

Taidan sanoutua irti silkkiterrieripiireistä kokonaan.

Onnistunutta yninää

Minä sitten olen hyvä! 
Olen kehitttänyt tässä kuluneen viikon ajan sellaista myötätuntoa herättävää yninää. 
Hyvä vedättää nyt kun nämä tietävät, että olen sokea :)


Kun ynisen esim. ulko-oven edessä niin heti nämä ihmiset ryntäävät sängystä tai keittiöstä kysymään mikä on hätänä. Ja jos oikein ynisen ja vähän haukahdan vienosti, ne lähtee heti lenkille kanssani.


Sitten voin ynistä esim. oven raossa ja heti emäntä tulee kysymään että enkö pääse ja avaa oven (vaikka en minä oikeasti siihen huoneeseen halunnut, kunhan ynisin) emäntä on oikein halujeni vanki. Jee.


Portaat ne vasta ovatkin hyvä paikka ynistä. Silloin voi jopa saada molemmat ihmiset apuun ja paljon kehuja, kun olen itse selvittänyt ne portaat.


Voin myös vähän haukahtaa, että ei oo kivaa ruokaa. Tahdon jotain muuta ja heti isäntä rupeaa kyselemään jääkaapin sisältöä läpikäyden josko tämä tai tuo olisi kivempaa purtavaa. Saan aika hyviä muonia nykyään. Lautasella on ollut aika gurmettia nyt viikon verran.


Ortopedi-Sam sanoi, että olen maailman paras koira hakemaan myötätuntoa ja laiskistumaan. Emännän olisi heti lopetettava tuo paapominen. Ei minulla ole hätää. (no ei olekaan, mutta tämä on kivaa)
O-S  leikkasi minun kyntenikin noin vain naps naps ja sanoi, että emäntä on kehittänyt myötätuntokierteen ja ei saa siksi noita kynsiä leikattua. Pahus sentään, Orotpedi-Sam näki heti lävitseni!


Polveni todettiin parantuneeksi ja enempiä toimenpiteitä ei tarvita. En siis voi linkuttamalla ja ynisemällä saada enää enempää kantoapua tai oikein kylmällä lyhyempää tulostuslenkkiä. Enkä tapaa enää Ortopedi-Samia. Minä sitten tykkään hänestä. Hän on Tiffanyn henkilääkäri ja viisas mies! Minun lemppari-lääkäri heti Laura-lääkärin jälkeen.


Siitä erikoissilmälääkäristäni Aijasta en nyt oikein tiedä tykkäänkö, koska nyt kun olimme siellä vastaanotolla silmiin vähän sattui ja ne rupesivat vuotamaan. Se varmaan johtui niistä uusista tipoista, jotka menivät myös kurkkuun. Seuraavan kerran tapaan hänet vasta ensi elokuussa puolivuotistarkastuksessa. Mikä helpotus!


Joku rotupiireistä oli muuten soittanut ja kysynyt mikä on hänen pätevyytensä tutkia minun silmiäni ja onko diagnoosi varmasti vedenpitävä. Minusta se oli aika muhkea teko ja siksi emme jatka enää silmäkeskustelua emännän facebooksivulla.

Tomppa pehmittää paikkaa

Mun siskon tytöt

Börje kuvittelee olevansa perhonen ;)