Broileria --ahh. Tänään on muuten harmaa päivä, mutta grillatun broilerin rintapala pelastaa kaiken.
Ei ole oikein mikään himoulkoilusää ja perhekin on päättänyt siivota kämpän ja meidät nelijalkaiset. Alfred ja Tomppa ovat sitä mieltä että maaliskuussa kollikissan (leikattu toki) on saatava olla vähän räytyneen näköinen sillä kaikki aika menee ikkunalaudalla lintuja tiiraillen ja naukuen ja välillä karjuen.
Ne pöhköt eivät tajua, että ei niitä lintuja kannata tiirata. On paljon hienompaa vahtia sauvakävelijöitä ja haukkua niitä parisängyllä seisten. Tänne on muuttanut tuohon parin kilometrin päähän noin 9 kerrostalollista uusia ihmisiä, jotka kävelevät tämän meidän talon ohi ja jotkut voivat pyörähtää pihassammekin ellen pidä hurjasti vahtia.
Katsos ei vahtimiseen silmiä tarvita!
Jaha minun vuoroni astua trimmauspöydälle.
Pitäisi vähän korvakarvoja nyppiä, että kuulee pvielä paremmin.
Börjen takkuiset kintut on nyt selvitetty.
Mukavaa viikonlopun jatkoa.
PS.Olen muuten hämmästynyt siitä, että eläinlääkärillä ei ole mitään velvoitetta pitää suutaan kiinni muiden potilaiden taudeista tai tilasta. Olen varsin loukkaantunut siitä, että minun silmistäni on keskusteltu sellaisen silkkiasiakkaan kanssa, jolle asia ei kuulu yhtään. Ja, tämä asiakas katsoi parhaaksi kertoa että hän ja lääkäri eivät oikein tiedä miten minua on hoidettu, niin että olen näin nuorena sokeutunut.
Taidan sanoutua irti silkkiterrieripiireistä kokonaan.