Olen surullinen.

Olen surullinen!
Kasvattajani Pike sanoi potkaisevani minua, kun seuraavan kerran näkee minut. Pelottaa!
Mitä minä olen tehnyt sellaista, että hän ei enää pidä minusta. Johtuuko kaikki siitä, että olen virallisesti näkövammainen ns. keltainen koira? Vai johtuuko se siitä, että olen pentueen ainut, joka ei ole vielä Suomen muotovalio? Olenko mätämuna?

Emäntäni arvelee, että kaikki johtuu kyllä siitä, että hän sanoi muutamia totuuksia viime kerralla Porvoon näyttelyssä ja että mukana oli ihana Anja, joka osti minulle ja Börjelle kalliit koirarattaat.

Ovat muuten tosi hieno juttu. me menimme niissä Laura-eläinlääkärille eilen sateessa ja viimassa. Lauran vastaanotolla olimme ihan kuivia ja puhtaita ja Laura-eläinlääkäri kehui meitä kovasti. Olimme siellä rokotettavana ja samalla Laura-eläinlääkäri vielä tarkisti olisiko korvassani sittenkin tulehdus.
Vaan ei ollut kuin pientä punoitusta ihan ihan vähän. Mutta, koska inisen kun siihen halutaan koskea, niin sain nyt kuitenkin korvatippoja ja särkylääkkeen. Särkylääkettä otan jos tulee tarve. Se on ihan varoiksi.

Olen surullinen!
Korvatipasta en tykkää, mutta kieltämättä se helpottaa oloa. Ehkä minunkaan korvakarvoja ei pidä kauheasti nyppiä kerrallaan. Ihan muutama haiven päivässä vaan. Laura-eläinlääkäri arveli, että kova tuuli ärsyttää minun isoja pystykorvia. Kun en näe, niin ne ovat aina terhakkaasti pystyssä vastatuuleen. Hän sanoi, etten nyt enää menisi saareen.

Olen surullinen!
Olisin niiin halunnut ensi viikonloppuna saareen sulkemaan ikkunaluukkuja ja viimeistö kertaa nauttimaan iltatulesta ja yömustasta ja tähdistä taivaalla, vaikken niitä näekään, mutta kuulkaa minä muistan ne kyllä. lokit ovat jo lähteneet, hanhia ehkä vielä siellä on.

Parkkihalli näyttely

Siis seuraavaksi olen matkalla nauttimaan parkkihallitunnelmasta. Auton nokka vie kohti Tuulosta.
Nähdään siellä.

Lupaamani arvostelu

Good head and good mouth.
Very nice neck and topline.
Good body proportions & angulations.
Nice texture of coat and nice colors.
Moves well.

Tuomari : Sonia Pagani Porvoo.

Inhosi kippura häntääni, jota hän oikoi ja tiputteli monta kertaa.
Tuomarin ilme paljasti paljon mielipiteitä muidenkin rotujen arvostelussa.
Yhdenkin rodun kohdalla pahasti selästä värivirheellinen koira sai sertin.

Porvoossa

Emäntä on sössinyt jonnekin mun arvostelun Porvoosta, mutta olin kunniakkaasti kolmonen.
Ihan Sa.n arvoinen. Emännällä oli mukanaan Pike ja Rasmuksen Anja ja meillä oli ihan vietävän kivaa kun Roosan Paulakin ehti vihdoin joukkoomme. Pike oli jo kovin hermostunut yhdessä vaiheessa, että jos Roosa unohtuu kehästä. Nyt meitä oli vain 9 koiraa. Olisin kyllä halunnut voittaa, mutta esiintyminen takkusi jälleen. Mikähän vika minussa on kun silleen rupean pompahtelemaan.

Tuulokseen kun menen niin on Anjan vuoro esittää minut. Tuulokseen tulee mukaan myös Elviira. Roosa ja Cherie eivät tule kun Paula lähtee etelään golfaamaan.

Ostettiin muuten Börjelle koirarattaat


Laitamme kärrystä kuvia jahka ehdimme siihen pisteeseen.

Körpäkkääkö?

Isäntäni mun
on oiva kalamies
se ahvenensa tuntee
ja hauen nappailee.

Siitä pataruokaa laittaa,
körpäkkää lautaselle
ja jakaa aina kaiken
6 annokseen.

2 menee ihmisille
2 aina koirille
ja kaksi vikaa,  pikkuista
kökkärettä kissoille.


Nyt on sitten syöty sitä kallaa kalloo fisua, fisk, kalaa ,fish.

Milloin on paneloitua ja milloin on vain voita,
 eihän sitä tiedä,.
 resepteistä noista.
 Voita on paljon ja kermaa vielä enemmän.
Koiran nappulatkin ovat latkittavan maukkaita.
Ihan on pitänyt lautanen nuolla ja melkein reunatkin syödä.

Suppilovahveroita on löydetty tosi monta korillista.
Risut vain tuppaavat häiritsemään sienestystäni.
Muutoin metsässä on kivaa, kun on paljon erilaisia hajuja.
Ja sammal on niin pehmeä pissata.