Olen saanut sellasen ramppikohtauksen. Ramppasin oikeen kunnolla, edes Aaron ei oisi niin hyvin säikäyttänyt. Olin rannassa ja emäntä oli ulkovessassa kun kapusin sisään isännän jalkoihin ja otin pyllistysasennon. Isäntä luuli että aion kakata sisään. Emäntä tuli ja totesi että mun takajalat pettää. Hän otti minut syliin ja rupesin nykimään ja ojentumaan ja jalat eili ohan omiaan. Emäntä sanoi että 118 ja lähin eläinlääkäri tää on nyt kyyn tekosia. Isäntä sanoi soittele sinä minä pidän Ediä. Vaan sain niin kammalan rampin että tippusin sängystä lattialle ja meinasin kuolla. Ihanien rauhallisten Fonecta tyttöjen avulla 6 eläinlääkäri vastasi ja lähdimme saaresta autolle. Emännän sylissä matkuustin pikkukramppaillen aina Porvooseen asti. Olo oli kurja. Itketti ja läähätytti. Isäntä painoi sexymobiilin tallaa ja ärtyi kun huomasi ettei meillä olut aavistustakaan missä se eläinklinikka sijaitsee. Yksi ihana albanialainen vain ruotsia puhuva herra opasti meidät perille. Klinikalla selvisi että ei ollut kyy eikä sinilevämyrkytys . Siellä ollessa selvisin tolpilleni ja Tohtori totesi tutkimusten jälkeen että nyt se oli epileptinen kohtaus Grand Mal ja sain sellaista lääkettä seuraavaksi kerraksi. Sitä ei saa syödä. Se pannaan tulostusperään. Nyt olen sitten pra epileptikko.
