Isäntäni oli lauantai-iltana hyvin mielenkiintoisella tuulella. Suomenlinnassa juhlittiin hänen veljensä 50-vuotis päiviä. Kun hän saapui kotiin aamuyöstä, olin alkuun tosi iloinen, että pääsisin vielä yökävelylle. En nyt oikein voi sanoa sitä kuka talutti lopulta ketä, mutta pääsimme turvallisesti takaisin kotiin. Onneksi minulla on tuota turpakoulututusta. Omaan hyvän vainun. Olen tyytyväinen, ettei isäntäni jäänyt sinne luontoon poimimaan kukkia emännälleni vaan ainoastaan ka(t)steli niitä.
Emäntäni nukkui tänään niin pitkään, että minulta meinasivat hermot mennä. Keittiöcatering ei avautunut niin millään ja ulkoilutuspalvelut tökkivät. Kissatkin hermostuivat, kun aikataulu mätti. Perheessämme ei ole varajärjestelmää! Onneksi klo 11.30 alkoi jälleen tapahtua ja nyt iltaa kohden on aikataulua otettu kiinni, niin että olen aika toiveikas huomisen suhteen.
Maanantaina menee kaikki jo hyvien tapojen mukaan ?
