Nyt on kuulkaa leikattu ja laitettu. Tulin tuossa viiden aikaan iltapäivällä kotiin eläinklinikalta. (menin klo 9) Terveisiä vaan Viville, että matka meni hyvin, enkä tärissyt yhtään ja seisoin koko kotimatkan tyytyväisenä kuten aina teen.
Kotimatkalla me jonotettiin Kehä I kun siellä oli ikävän näköinen kolari. Sellainen betoniauto oli rutannut pienen hopeisen micran pahasti. Se oli varmaan sellainen kaistanvaihto kolari sanottiin raaadiossa. Raisa emäntä kertoi että poliisisedän siniset valot vilkkuivat tiheään.
Sain sitten vihdoinkin ne epilepikon estolääkkeet! Hurraa, nyt ilme paranee ja ei tartte koko ajan olla jänskäpeppuna milloin menee takajalat alta. Ja Raisallakin on kivempaa olla töissä kun se tietää, että oon hoidettuna. Hilma- lukukoiralle & Markelle vaan terveisiä tuesta ja avusta - me kiitämme!
Börje on vielä hoidossa lauantaihin saakka Unnan luona ja Raisa on huomenna kotona mun kaa ihan vaan me. (siis huom! Börje pyysi lisäaikaa!!) Se tuntuu hyvältä. No, joo on Raisan joku työasia käytävä hoitamassa, mutta se on ihan pieni juttu.
Juu, ja sitten se patti mun niskasta otettiin unen aikana pois. Nyt ei ole mitään pattia ja niska tuntuu hyvältä. Enää ei talutin hankaa ja kiusaa. Tosin tää pönttö tässä mun päässä kyllä kiusaa. Ehkä olisin ottanut sen patin takaisin, jos olisin tiennyt että mulle tulee tällänen hemmetin lampunvarjostin.
Ai että se johtuu mun jalkovälistä ja niistä pallitikeistä siellä hännän alla? OK.
Kamalan kallista muuten tämä eläinklinikalla käynti vaikka onkin mulla vakuutus. Huh heijaa emäntä saa ryhtyä säästökuurille.
Silkkiterrierin arkea ja juhlaa. Kumppaneina Eddyllä on 2 kissaa ja Lukukoira Börje. Eddy viettää PRAa elämää.
