Pike laittoi minun naamakarvat ja nyt näen hyvin ja parran kaikki homotössöt ovat poissa. Pystyn syömään kupista kuin kupista ilman että koko menu on poskiparrassa.
Eilen oli Nöykkiön saunaseuran G-kokous ja vaikka emäntä oli antanut miehille krapulatontun aamua varten, niin silti isännällä oli aika hankalaa. Minä menin sitten hänen seuraksi aamusuihkuun ja hänkin olisi saanut pestä minun yorkkie-shampoolla rintakarvansa, jos olisi halunnut. Kumma juttu, ei halunnut, eikä kelvanut. Kai se siten on ihmisillä eri lailla nuo turkishommat, höh. Minusta minun uusi shampoo oli varsin toimiva - aika neutraali tuoksu ei mitenkään "old spice päällekäypä". Very chic.
Emäntä aikoo huomenna panna kaiken energian peliin ja mennä töihin. Se sai yksissä juhlissa monilta kuulla, että ne oli jo johtoryhmän kokouksessa pohtineet emännän kohtaloa. Töitä ja rahaa kun ei firmassa ole, niin emännästä on tullut jonkinlainen ongelmajäte, mutta se itse sanoo, että kuusi vuotta vielä eläkkeeseen, jos saisi sen olla vaikka pienessä kirjastossa tavallisena kirjastonhoitajana.
Unelmia ;). Hassua tavoitella tavallisuutta. Minä haluan olla erilainen. Emäntä siihen, että niin ne nuoret...
Minun lähiunelmani koskevat koiranäyttelyä: olisipa se australialainen lady-tuomari kaunis ja näpsäkkä, wuff.
