sunnuntai 26. joulukuuta 2010

JouluMalaria eli inflaatio?

Salaisen kummitätini ihanan tuoksuinen paketti on minun!
Lealla on kauhea Joulumalaria. Se niistää ja tuhisee monta Nessupakettia ihan kerrallaan. Siksi minä en voi mennä Gallowsiin ollenkaan enää, sillä minulla kun on ollut niitä nenäpunkkeja.
Lealla on sterrsistä varmasti tullut niin alhainen vatsustuskyky, että hänelle on tullut tuollainen tuhinatauti.

Minä kyllä tiedän mitä se on, kun on nenä tukossa.

Piken vokabyläärin mukaan kyse voi tosin olla jouluinflaatiosta ellei jopa sikainflaatiosta. Se ei ole ollenkaan mikään biljardijuttu. Onneksi kuulin, että Lea on edelleen söpö eikä sillä ole kärsää vieläkään.

S'oon sellanen peliväline - kuivattu. Ihanin lahja mitä voi jouluna saada.
Lunta on nyt yli minun säkäkorkeuden. (Saatte arvata mikä se on)

Oli ihmeelllistä tarpoa tuolla Allakkavägenillä, kun siellä ei ole käynyt aattoaamun jälkeen yksikään lumiaura. Ei edes löytynyt hyvää tulostuspaikkaa, sillä kökkäreet on Himalajan korkuisia. Minulle sopisi sellainen ihan vaan Mt. Blanc-taso tai kyllä Himoksen korkuinenkin olisi ollut kinkkutulosteille poikaa. Vaan ei löytynyt.

Tyttöhajutkin on helekutti ihan lumen alla, mutta ketun hajun haistoin eilen illalla yölenkillä ja isäntä oikein säikähti minun outoa käytöstä. Oli tuntunut kovin pelottavalta - siis isännästä. Minä suojelin sitä ja me tultiin suoraan ja vikkelään mäki alas ja himaan turvaan. Sängyn peiton alla oli lämmintä ja ihana olla.

Nää on niiiiiin ihania. Toi uusi RAUH merkkinen on nyt paras!

perjantai 24. joulukuuta 2010

EDDYN joulua





Kuusemme alla on iso iso ruskea karkin näköinen ihana tuoksuva paketti. Kello on jo 14 enkä saa vieläkään avata sitä! On jouluaatto.


Ihmisillä voisi kyllä nyt olla hyvä tahto antaa se paketti minulle. Siinä lukee:
" Rakkaalle tosiurokselle Hyvää Joulua t. Salainen Kummitäti ja Lilla Ljus" 


Lilla Ljus on Valon perheen ehta Heijastin :), sanoo Suvari.


Sen paketin päässä on Tomppaa ja Alfredia varten tosi kivat narut joista voi vetää ja jos minä työnnän siinä mukana, niin se paketti voi liikkua meidän parkettia pitkin läpi koko talon aina takkahuoneen portaiden juurelle asti.


Sieltä isäntä sitten puhisten vie sen takaisin kuusen alle. Eikö jo millään saisi avata?



keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Karvainen Geeläinen on kuollut

Yksi minun Karvaisten Geeläisten hangaround narttu on kuollut. Minä suren Sasua. Sasu oli 11-vuotias kaunis kultainen Noutaja, jolle tuli syöpä. En saanut koskaan tutustua häneen kuonokkain, mutta sain aina uutisia välikäsien kautta. 
Meitä yhdisti venyttely, tassuttelu ja syvä rakkaus perheisiimme.Olimme myös kesäisin saaristolaiskoiria molemmat.


Olen aika masis.....

maanantai 20. joulukuuta 2010

Lunta tulvillaan on raikas talvisää

Minä olen hyvällä päällä. Lumi on tosi pehmeää ja ulkona ei ole liian kylmä.

Emäntä otti tänään valokuvia, joista osa tässä loput menee mun jalbumiin, kunhan se hosumiseltaan ehtii.

mennään jo!

Tyttöhajuja :)


Emäntä käski seistä, niin seistään sitten



WUFF! Salaiselle kummitädilleni myöhästyneet syntymäpäiväonnittelut. En päässyt onnittelemaan, anteeksi vaan.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Bono

Emännän on nyt ilmoitettava Lauralle ettei Bono muuta meille. Emäntä on varsin surullinen, sillä hän on vakuuttunut siitä, että Bono olisi minulle kiva kaveri. Siitä koirasta tulee vielä tyylikäs väriltään ja luonne on aivan ihana. Korvat pysyssä se makoili sylissä.

Isäntäkin ihastui Bonon kuviin ja melkein ottaisi hänet jos meillä olisi rahaa, ja jos Bonon omistusoikeuden voisi saada kokonaan isännälle. Mutta se ei Bonon kohdalla tule kyseeseen. Bonosta tulee nimittäin Style Above All --tosi tyylikäs uroskoira!

Mutta,,,  ei nyt saateta Pikeäkään enempää raivon partaalle. Olkaamme uskollisia Hunajaturkeille.

Kyse on puolueista, jengeistä, kennneleistä, voittajista ja häviäjistä. -- Koiramaailman kilpailusta. Emäntäni on varsin surullinen, että koiramaailma ei olekaan sellainen koiria rakastava harmoninen yhteisö.

Minustakin se on kummaa, koska koiranäyttelyissä ei ainakaan näkyvästi liiku raha. Kuitenkin löytyy sponsoreita yms. mitä minä en oikein ymmärrä.  Näkisipä myös hyväntahoisuutta ja koiramaista lempeyttä myös hihnan toisessa päässä.

torstai 16. joulukuuta 2010

Silkkiterrierin joulukortti

Saimme ihanan joulukortin Nemiltä www.petpursuit.net  ja Jennalta ja Jonilta (ihmisiä!)



Mitä koiran Jouluun kuuluu?
Töpsötystä tonttujen, supinoita ihmisten,
kilinöitä kulkusten, lauleloita lapsosten.

Miltä koiran Joulu tuoksuu?
Paistetulta piparilta, palaneelta kalkkunalta, 
joulukuusen neulasilta, maustekakun palasilta.

Miltä koiran Joulu tuntuu?
Ihmisvilinältä, liialta tohinalta,
puhinalta, pohinalta
Kiireeltä ja kuhinalta.

Mistä koira Jouluna nauttii?
Ihminen on kotona, pääsee käymään ulkona
maassa uutta pakkaslunta
kuusen alla koiranunta.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Tärkein ensin: emännältä tippui hammas


Kuten otsikko jo mainitsee, oli messukeskuksen kahden päivän näyttelyputki liikaa emännän leukapielille. Emännältä lähti hammas heti kotiin tultuamme. Se on yläleuan poskihammas ja se katkesi yhtäkkiä niin, että vain juuret jäi paikoilleeen. Huomenna se joutuu tilaamaan hammaslääkärin. Emäntä on vallan pahoillaan, ettei hammaskeijut toimita kolikoita silloin, kun tällaisilta vanhukselta tippuu hammas.

No nyt on sitten Messari 2010 ohi. 
Eilen ei tykätty isoista vaaleista ja tänään tykättiin vielä vähemmän. Onneksi kohtelias hiv-mies ei ihan suoraan laittanut minua roskikseen, mutta eihän se paljoa lohduttanut. Sain koko silkkinäyttelyn ainoan sinisen nauhan. Paskanmarjat sanon minä. myös emäntää ottaa päähän.

Tässä sen ruottalaisen stanttonin sininen arvostelu:
Stor hane.
Utmärkt balans.
Utmärkt pigment.
Fina öron och ögon.
Kraftig skalle.
Lite trång och vag underkäke.
Stark hals och rygg.
Bra framben.
Behöver mera förbröst.
Utmärkta vinglar bak.
Bra skuldrar.
Härlig muskulatur.
Alltför tätt buren svans.
Rör sig väl bak, trång fram.
För ojämn för ljus färg.


 Minä menossa kehään Piken kanssa:
 Jenna esittelee söpöä pikkukoiraansa:
 Neppis menossa kehään:
Neppis pärjäsi hienosti koko kaksipäiväisen näyttelyn mutta ei sekään päässyt ihan loppusijoille. Ei tullut ruusukkeita tai ovistoppareita siihenkään fämiliin.

Pike aikoo laittaa Nepaprin laihdutuskuurille. Hiv-miehen arvostelussa kun luki että neidin on laihduttava .

lauantai 11. joulukuuta 2010

Iso Vaalee :(

Tuomari ei tykännyt isooista vaaaleista. Onneksi Neppis oli sentään vähän mua pienempi. Mutta ei sekään voittanut mitään. Ai joo oli se sentään ERI, minä olin vain EH. Olin kyllä avoimen luokan ykkönen, mutta siihen se jäikin sitten.

Tuomari Thaimaasta kirjoitti:

"Hyvä naama. Pitäisi olla enemmän ilmeitä. Haluaisin enemmän pigmentaatiota. Hyvä etumusta. Hieno luusto. Ylälinja voisi olla hivenen parempi. Loistavat etu- ja takakulmaukset. Hyvä hännän kiinnitys. Haluaisin enemmän tummempaa sinistä ja tan väriä. Hyvä häntä. Liikkuu erinomaisesti."

Peinet tummat koirat voittivat kaiken. No, minusta ei yorkkikokoista saa tekemälläkään. Olen vanhaa silkkikokoa ja kookkaampi  noita nykyisiä jalostuslinjoja.

Tuskimpa minusta koskaan mitään Don Juania tulee koiramaailmassa. Tämä tuomari ei muuten halunnut katsoa edes hampaita. Niissä olisi ollut esittelemistä.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Tompan kuvat löytyivät

 Pikkujoulu ja isot pallot!
 Ahaa, tää onkin mainosteevee
Hmmm. auto mun makuun
Älkää häiritkö! Tämä allas on mun klo 02.00-06.00 välisenä aikana!
HYVÄÄ ITSENÄISYYS PÄIVÄÄ
KAIKILLE MINUN FANEILLE
2010

Emäntä hukkasi mun kuvat

Emäntä on taas hosunut. Sen piti ottaa kaikki kivat minusta otetut kuvat muistikortilta mun uuteen albuumiin tonne jalbumiiin, mutta se ajatteli ensin seivata ne tonne sen applelle.

Ja mitä se sitten teki?

No se seivasi ne jonnekin!!! Ja se ei nyt tiedä minne. Niitten piti mennä kansioon Eddy mutta ne on mennyt jonnekin cyberavaruuteen.

Ne olisi olleet tosi kivoja kuvia joo.

Voi surkeutta!!!!!

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Akita ja ujo kakka

Minä sain justiinsa oppia millainen on ujo kakka. Marttiinin Akitalla on kauhean ujo kakka.
Akita voi olla kolmekin päivää tulostamatta, koska sen kakka ei löydä sopivaa lepopaikkaa.
Se voi kurkkia takaovestaan monta kertaa ja monta päivää.

Ensin Akita voi kiertää  lumipolkua vasempaan ja sitten sama reitti oikeaa reunaa. Pyllistys ja Ei!!
Muutama juoksuaskel ja haistelu, varovainen tarkastelu ja Ei!! Ujo kakka.!
Minulla menisi jo hermot, mutta eihän nyt Akitalla. Lumen tulo on hälle myös ongelma, katsos jos on valmiiksi ajatellut sopivan tulostusalueen, jossa on tarpeeksi sopivaa lunta, niin eikö siitä ole sitten joku käynyt ne lumet luomassa ja taas pitää aloittaa hakurumba uudelleen. Eiiii!Pyllistys Eiiii! ja eikun etsimään.....ja takaovi raollaan koko ajan.

Kesälläkin hän kertomansa mukaan voi hakea ujolle kakalleen paikkaa monta päivää. Ongelma on nimittäin siinä, että kun hän on edellisenä päivänä löytänyt ihanan pitkän ruohomättään ja ajatellut että avaa tuohon takaoven huomenna, niin seuraavana päivänä on ruohonleikkuri leikannut sen paikan ihan nysäksi ja silloin rupeaa kakkaa ujostuttamaan taas. EEEiiiii kun taas paikka hakuun.

Minä olen sitä mieltä että tämä minun suoratulostusmenetelmä on tarpeeksi tehokas. Tänäänkin meinasi tulostua ihan takakintuille! Minun takaoveni voi käydä ihan kuin Stockmannin pyöröovet entisaikaan.
Talvipakkasella on vieläpä nopeuttava efekti. Silloin ei anneta ujostella.

maanantai 29. marraskuuta 2010

Puolikuu tähtitaivas

Tänä aamuna tein sitten stopin.

Tuonne Siperiaan en mene.
Katsoin parhaimmaksi pissata ja kakata jo autokatoksen edessä isännän auton taakse.

Emäntä sai mennä ihan yksin postilaatikolle. Kissatkin nukkuvat lämpölinjan päällä kylpyhuoneen lattialla ja minä ...minä menen nyt peiton alle isännän sänkyyn.

Tulisipa kevät!

ps. ulkona on kyllä kaunis taivas, mutta sitä ei tarkene katsella.

perjantai 19. marraskuuta 2010

EDI pelastaa?

Minä olen tänään pelastanut yhden koiranpennun joutumasta auton alle.

Olimme emännän kanssa autoajelulla koirapuistosta kotiin kun emäntä näki ison koiranpennun juoksevan nelikaistaisen tien laidasta laitaan ja pysähtyvän välilllä hämillään ajoradan keskelle. Omistajaa ei näkynyt missään.

Silloin minä hokasin!! Käskin pysäyttää tien laitaan. Emäntä pysähtyi heti ja laittoi hätävilkut päälle. Hän meni ulos ja minä haukuin kovasti takapenkillä, ja kas, se koira kuuli minut ja tuli meidän auton luo. Emäntä avasi auton oven ja se hyppäsi sisään tutustumaan minuun. (Saikohan se nenäpunkkeja, mun vika lääke annettiin eilen vasta)

Ennen kuin ehdittiin suunnitella lisää tuli metsästä keskeltä ei mitään sen koiran omistaja talutinta heiluttaen ja huutaen TINO TINO. No me molemmat koirat haukuttiin kauheasti ja sitten se nainen neiti juoksi meidän luo ja luuli että me ajettiin sen koiran päälle. Mutt ei me niin tehty. Me pelastettiin sen koira.
Se oli vihainen ---meille ????!!!

Koirat ei kuulema tottele mitään se sanoi ja että "
koirilla on niin vaikea luonne, mut kiitti nyt kuitenkin, mut ei ois tarvinnut"
Ja se lähti raahaan sitä pentua veke :(

tiistai 16. marraskuuta 2010

Valokuvastamo

Minulla on nyt ihan oma Photoalbum

http://silkkiterrieri.jalbum.net

siellä voit ihailla valokuuvaajieni tuotoksia. Sinne tulee kuulema tästä lähtien aina lisää ja lisää myös muiden Hanien sekä Piken kuvia.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Jyväskylästä terveisiä

Minä olen asunut hotelli Cumuluksessa huoneessa 247 ja olen ollut tosi korrekti koira.


Lähdimme Piken ja Neppiksen kanssa niiden pihasta viime perjantaina työpäivän jälkeen ajamaan Jyväskylään. Pike on asunut siellä nuorena, kun sen isä oli suuri pankinjohtaja. Pike kertoi mulle että Piken Lassie koira aina makasi nätisti isän pankin edessä ja katseli ihmisvilinää. Siinä se oli levännyt ihan kiltisti. Hieno koira!
Ilmankos helinä osaa hallita meitä koiria niin hyvin. Se on jo nuorena oppinut.


Kun me tultiin sinne hotelliin niin oli ihan pimeää jo, mutta heti löysin tuttuja. Curiosityn koirat olivat siellä myös jo lobbyssä odottamassa huoneeseen pääsyä.
Oltiin nepparin kanssa ihan kiltisti - ei haukuttu yhtään.


Siellä koiranäyttelyssä meni minusta ihan hyvin, mutta Pikken mielestä melko kehnosti. katsos se odottaa sitä muotovaliotitteliä siskolle. Neppis oli avoimen narttu nelonen, mutta hieno excellentti kuitenkin.


Minä olin uavointen uros kakkonen ja hävisin kyllä ihan tasaveroiselle kilpailijalle, mutta kun sen turkki oli niin kauniin tasaisen harmaa. Mulla kun on nää ralliraidat! Sitä paitsi se toinen mielisteli tuomaria...heilutti häntää ja nyökytteli päätään. Minusta sellainen ei oikein oo äijähommaa. Emäntä kyllä pyytää, että jos nyt kuitenkin sanoisin niille tuomareille edes päivää! Harkitaan.


Tuomari kirjoitutti hoonolla ja krijotusvihreitä täynnä olevan arvostelun näin:


Hyvin linjakas pää. Hyvät ilmeet.Kaunis pitkä kaula. Vahva runko. Oikeanlaiset kulmaukset. Olkapäät ovat aivan vartalolinjan ulkopuolella. Vartalo linjakas ja hyvä. 
Liikkuu ujosti. Hyvät liikkeet. Turkin väri epäpuhdas, mutta turkin laatu erinomainen.
ERI, AVK2





lauantai 6. marraskuuta 2010

Amerikan serkuille kukkien nimiä!

Nyt minun amerikan serkuille täytyy löytyä kukkien nimillä alkavat viralliset nimet.

Alkuun tulee meidän sukunimi HONEYCOAT'S ja sitten se nimi.

Minä haluaisin, että minun poikaserkun nimeksi tulisi fiikus, mutta ehkä häntä sitten vaan kutsutaan Fiikukseksi.


Tässä näitä salaisen kummitätini löytämiä kukkia on iso lista , osa oikein kuvan kanssa.

Wau jospa nimi olisi Honeycoat's Ficus Fatsia

tai Honeycoat's Funny Ficus.

 Honeycoat's Forget Me Not  olisi ihana voittajakoiran nimi!

Honeycoat's Fresh Freesia on myös kaunis koiranimi.

Honeycoat's Fairy Fern olisi rakastettava ja kaunis skottinimi.


Noh, muokatkaa itse . 3 narttua ja 2 urosta kaipaa nimiä Los Angelesissa.


Flannel flower

Freesia

Foxglove

Frangipani

Felicia

Forget-Me-Not

Forsythia

Fuchsia

 ja tässä osa näistä selityksillä

  • FILBERT Reconciliation
  • FIR Time
  • FLAX Domestic industry, fate, I feel your kindness
  • FLEUR-DE-LIS Message
  • FLOWER-OF-AN-HOUR Delicate beauty
  • FLOWERING ALMOND Hope
  • FORGET-ME-NOT Constancy, true love
  • FOUR-LEAFED CLOVER Be mine
  • FOUR-O'CLOCK Timidity
  • FOXGLOVE Insincerity, stateliness, youth
  • FOXTAIL GRASS Sporting
  • FUCHSIA Confiding love
  • FUMITORY Spleen
  • FURZE Anger, love for all occasions
Ja pari lisää

  • Fabiana
  • Fagus
  • Fallopia
  • Farfugium
  • Fargesia
  • Fascicularia
  • Fatshederae
  • Fatsia
  • Faucaria
  • Felicia
  • Fendlera
  • Fenestraria
  • Ferocactus
  • Ferraria
  • Ferula
  • Festuca
  • Fibigia
  • Ficus
  • Ficus pumila
  • Filipendula
  • Firmiana
  • Fittonia
  • Fitzroya
  • Fockea
  • Foeniculum
  • Fontanesia
  • Forsythia
  • Fortunella
  • Fothergilla
  • Fouquieria
  • Fragaria
  • Frailea
  • Francoa
  • Frangipani
  • Franklinia
  • Fraxinus
  • Freesia
  • Fremontodendron
  • Fritillaria
  • Fuchsia
  • Furcraea


Ja pari selitystä lisää kuvejen kera :o) luulisi Maltoille nimet löytyvän..


Korkeahko kuumehko

Nyt on minun vuoroni hoitaa emäntää. Hänellä on korkeako kuumehko ja hän on ollut eilisillasta asti sängyssä. Tosi vaiheasti se laittoi vaatteet päälle ja vei isännän Geehen kekriämään. Siellä on Pikekin. Emäntä ja salainen kummitätini jätttävät ne sahdit nyt väliin. Fiksuja naisia!

Mistähän se emäntä on sairastunut?

 Epäilen, että on ylikuntoiset aivot. Liikaa ladattua dataa, jota se ei ehdi käsitellä.
Nyt se nukkuu!

Se muuten kirjoitti jonkun lintukirjeen jollekin telkälle ja oli aika surullinen, että riidellään ihan turhaan.
Olisi se voinut odottaa siihen, että sen kuumuus normalisoituu, mutta se tykkäsi, että on velvollisuuksia.
Minä tykkään linnuista, kun ne laulaa kauniisti.

Nyt Tomppa hakee minua leikkimään tikulla. Se on emännän orkideasta otettu kukkakeppi. Me ihan vahingossa rikottiin yks sen orkidean lasiruukku, kun me haluttiin se tikku. Sitten Affe söi sen orkidean ja nyt emäntä on aika suruinen. Se kerää orkideoja ja kukittaa niitä vuodesta toiseen.


Heippa!

Kuka keksi nenäpunkit?

Kaiken maailman ötököitä sen Noakin piti arkkiin ottaa.
Miksi ihmeessä sinne norsujen joukkoon pitikin valita vielä 2 nenäpunkkiakin.

Minä olen saanut viime viikolla nenäpunkkitartunnan. Onneksi Prinssi tuli meille kotiin lukemaan tenttiin ja huomasi etten saa oikein henkeä vaan kuullostin röhkivältä sialta. Ensin hän oli varma, että olen saanut jonkin lelun kurkkuuni, mutta kun eläinlääkäri puhelimitse heti ohjeisti miten sinne kurkkuun katsottiin eikä mitään löytynyt niin alkoi varmistua, että nenäpunkkeja olen pussatessa saanut. Emäntä ei ollut koskaan niistä kuulutkaan ja säikähti tosissaan ja sai rytmihäiriön.

Minä tykkään kauheasti pussata tyttöjä koirapuistossa. Emäntä kyllä muisti, että siellä oli ollut viesti nenäpunkeista, mutta se oli jo menneen talven lumia, kun minä menin sinne juoksentelemaan.
Tohtori-Laura ymmärsi minua hyvin, mutta sanoi ettei nyt saa vähään aikaan pussata. Ei ainakaan viikkoon!

Sain viime torstaina ensimmäisen erän lääkettä ja tänään on jo melkein röhinätön päivä. Myös ruoka maistui tänään minulle. Sain sosesoppaa ja nappuloita, Nami.
Isäntä ja emäntä olivat muuten niin huolissaan minusta silloin viikolla, että kävivät yöllä jo hakemassa apteekistä sen minun lääkkeen. Kävivät yöajelulla Helsingissä asti.

Ensi viikon torstaina saan toisen satsin lääkettä ja sitten vielä viikon kuluttua torstaina yhden kerran.

Kaikkea sitä joutuu kokemaan! Olen huolissani Jyväskylän matkasta muutoinkin. Sinne tulee 26 silkkiä ja minä olen rumimmillani. Koko komeus on kadonnut.....  voi minua surkeaa....

perjantai 29. lokakuuta 2010

Olen pahalla tuulella

Fontin nimi on Helvetica!


Minä olen tänään pahalla päällä. Ensin ei anneta nukkua.  Joudun isännän kanssa pitkälle pissalenkille ja lehden hakumatkalle, koska emäntä haluaa "kerrankin" nukkua, kun on vapaapäivä. Sitten seuraavaksi tarjotaan jotain hemmetin terveysraksuja aamumuroina. Sen jälkeen emäntä jo kiirehtii Katin luo tuunaamaan hiuksiaan. Ja sitten sitä ei näy koko päivänä.


Olen ihan poikki puhki väsynyt siitä eilisestä eläinlääkärillä käynnistä. Kävimme tuossa Niittykummussa (Eläinklinikka Friskis) Tohtori Lauran luona. Minä sitten tykkäsin siitä tohtorista. Hän tuoksui niin ihanalta. Meinasin ihan koipea nostaa hänen housun lahkeeseen. Vauh! Mitkä odöörit. 


Tohtori-Laura tykkäsi minusta ja laittoi paperini kuntoon. Nyt voin matkustaa turcvallisesti. Sain Kennelyskärokotteen sellaisena kivana sumutteena nenään ja se ei haitannut yhtään meidän ystävyyttä. Minä näytin hänelle hampaatkin kauniisti ja hän sai myös kokeilla kulkusiani sekä nakkiani. Hän ihaili käytöstäni. Osaan kyllä seistä kauniisti, kun sanotaan.


Tomppa muuten puri minun nakkia yhtenä päivänä ja siinä on pieni naarmu. Se oli narmaan vahinko? Satuin silloin makaamaan vatsa paljaana ketarat pystyssä.


Emäntä ja Tohtori-Laura ja minä sovimme, että 
Tomppa menee leikkauttamaan omat kalleutensa pois heti kohta tässä, 
sillä Tomppa merkkailee meidän mattoja ja
 Alfred on vihainen sille ja 
minä pissin sitten siihen päälle, 
ettei Tompan haju häiritsisi Alfredia, 
mutta sitten se iso lätäkkö saa isännän suuttumaan ja 
sitten emäntä karjuu meille ja 
sitten kaikki ovat happamia. 
Mykkäkoulu.


Kun sitten vielä Prinssi käy kotona ja sanoo,
 että haisee ja 
matto on märkä niin 
emäntä saa mikreinin.
Se,
se on lamaannuttava se mikreini meidän perheessä.


Paljastin muuten sisäisen hirviöni!
 Olimme koirapuistossa ja sinne tuli sellainen 15 viikkoinen jackrusseli ja se hyppi minun yli ja minun päällä, töni ja haukkui. Silloin ärähdin, ja sitten murisin ja sitten yritin purra sitä ja murisin kovemmin ja näytin hampaani. Sitten emäntä vei minut pois, koska en enää rauhoittunut, vaan muutuin SILKKISUDEKSI! 


Olisi pitänyt filmata se kun minulta meni nyt elämäni ekaa kertaa hermot --totaalisesti sen vänkyrän kanssa.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Tapahtumarikasta aikaa

Miksi pitää rokottaa? Eihän lapsiakaan enää uskalleta rokottaa, kun niille tulee se narkolepsia. Vai tahtooko emäntäni että rupean nukahtelemaan enemmän. Hmmmph. ^..^
Emäntä on nyt kuitenkin päättänyt rokotuttaa minut kennelyskää vastaan huomenna. Pikken mielestä se ei ole tarpeen. Eihän meidän koirat kuitenkaan yski. Auts, olen samaa mieltä!

Salainen kummitätini on löytänyt minulle pehmeän heijastimen, JEE! Saan sen tässä joku päivä, kun nyt ensin teen hänen kanssaan pissalenkkitreffit. Hänellä on siellä indiaan puhumisessa niin kiire, että kuuluu vaan Kopi Kopi, kun hän juoksee käytävillä.

Kuubatar on tullut sieltä  Turkista takaisin kotimaahan, mutta en minä ole nähnyt että sille olisi kasvanut mitään turkkia. Outo maa, kun siellä vaan ruskettuu ja ladataan akkuja. Emäntä sai aivan ihanat tuliaiset Kuubattarelta. Emäntäni kun rakastaa palasaippuoita yli kaiken. Hänelle ei joulusauna ole mitään ellei saa ottaa käyttöön ihan uutta tuoksuvaa palasaippuaa. Kerran isäntä osti sille chanelvitosta saippuana ja emäntä melkein itki suihkun vesivanan kanssa kilpaa. 
Minä en niin panosta hajuihin. Tosin, myönnän että on mukavaa kun sateen jälkeen en tuoksu ihan umamilta tai ulolta vaan hoitoaineelta. Autoon tulee kiva tuoksu sateen kastelemasta turkistani. Penkkien ulkonäköä hoitoaineen parfyymit ei kyllä pelasta :)
Pikken mielestä emännän auto on kamalan näköinen sisältä. Hänen asunsa rapaantuvat totaalisti.

Kuubatar antoi muuten myös sellaisen ihanan kangaspussin, jonka emäntä heti laittoi laukkuunsa roikkumaan. Se on niin kaunista kangasta --välkehtivää.

Minulla on uusi neuleasu toukkapuvun tilalle tai oheen. Pidän kyllä vielä enemmän siitä toukkapuvusta, mutta on tämäkin tekele aika hyvä. Se on tumman sininen ja siinä on sellaisia valkoisia ja vaaleansinisiä vinoneliöitä selässä. Olen golf-koiran näköinen. Paidassa on poolokauluskin.

perjantai 22. lokakuuta 2010

Keittää!

Meidän koti on ollut täynnä ihania hajuja. Ihan on kuola valunut suupielestä, sillä minullahan on alati hyvänälkä  --hyvän nälkä- hyvä nälkä. Terve koiramies! Isäntäni ja emäntäni ovat keittäneet keskiaikaisella reseptillä olutkanaa Gallowsilaisille. Se on ihanan tuoksuista vaikka siihen on laitettu vaan olutta ja suolaa ja pippuria sekä oreganoa ja juustoa. Ison kattilan tekivät eivätkä antaneet meille mitään. Siinä me Affe, Tomppa ja allekirjoittanut katseltiin hellaan päin, mutta "No reaction". Isäntä vaan hämmensi pataa huolestuneena rillit huurussa.

Emännällä keittää muutenkin. Se osti koiranulkoilutussaappaat viime kaudella, kun koko ajan jalat kastuivat. Emäntä päätti silloin satsata disainiin ja osti Ristomatti Ratian suunnittelemat punaiset kumisaappaat ja kaikki kehuivat niitä. Minustakin ne on olleet tosi kauniit.

Vaan eivät ole enää. Emännällä on kuitti kadonnut jo aika päiviä sitten, joten kärsii ja keittää. Punaisiin saappaisiin on tullut viisi reikää aivan jalkapöydän päälle, siihen mistä saappaan kärsä taittuu kun otetaan askel. Ne ovat selkeitä murtumareikiä ja niistä tulee vesi sisään. Ja ajatella, että olemme kävelleet ulkoilureittiä aivan normaalisti.

Emäntä vei saappaat Entressen Mekkaan mistä oli ne ostanut ja nuori myyjä sanoi vain, ettei niitä varmaan ole käytetty normaalisti, kun on noin käynyt. (Ja sillä selvä, osta uudet.)
Emäntä aikoo laittaa saappaat nyt roskiin, eikä me kumpikaan enää koskaan osteta mitään ristomattiratiaa.


Salainen kummitätini on etsinyt minulle pehmeää heijastinta, mutta Nokialta ei sellaista löytynytkään. Ne ei toimita sellaisia kummikoiratarvikkeita saataville. Nokia tykkää vaan gummisaappaista.Ristomattiratiasaappaat ei olleet Nokialta ! Ne on jotkut tsainalaiset. Juu, puhelimiakin sieltä Nokialta saa, ei tartte mennä Tampereelle. Voi toki olla että kohta pitää mennä Tsainaan tai Indiaan asti.

lauantai 16. lokakuuta 2010

Toukkapukupäivät ja vink-vink x2

Nyt on sää jo kylmennyt paljon ja minä en enää halua mennä aamulla kello kuusi hakemaan faijalle lehteä ilman kunnon vaatteita. Emäntä on joutunut nostamaan pyllyni kynnyksen yli.
Onneksi mahdun vielä siihen viime vuotiseen toukkapukuun, jonka sain ulkomailta.

Niin, lahjat ovat edelleen tervetulleita! En ole enää pitkään aikaan saanutkaan esimerkiksi maksamakkaraa tai leluja. Nyt tarvitsisin heijastimen! VINK VINK emäntäkin tarvitsisi sellaisen muuten. Se tosin on siitä huolimatta ihan pimee tyyppi.

Pike, joka on aina vauhdissa, on jo nyt kovin suunnittelemassa sitä meiän Jyväskylän reissua. Huomaan, että isäntäni on sitä hiljaisempi mitä lähemmäksi se Jyväskylän matka tulee. Isäntäni toipuu ilmeisesti edelleen meidän huimasta menestyksestä siellä Eckerössä.

Neppis on muuten hukannut sen kauniin helminauhan, jonka se sai Puolasta. Niitä voi ostaa meidän Stockmanniltaki, kertoi Pike, joten VINK VINK kukahan ostaisi siskolleni uuden sellaisen?

maanantai 11. lokakuuta 2010

Lisää kuvia

Me pidämme käsitöistä - lanka on 7 veljestä.
Voi sitä näinkin nukkua, toteaa Tomppa klo 02.00.

Gabriella, hytti nro 6813. Mr Edwards.





Biljardeja kuvia :)

MINUN neljäs Serttini ja toinen CACIB. Hyvä minä Ediiiii!
Elegant Eugenie odottaa Pikeä!
Elegant Eugenie Ahvenanmaalla aamupalapöydässä
Eddy Edwards ja Elegant Eugenie Viking Line matkustajina




perjantai 8. lokakuuta 2010

Voiko masennus tarttua?

Elämä on tasaisen harmaata lokakuuta. En ole edes kivoja nelijalkatyttöjä tavannut. Aamulla kun menee lenkille on pimeää ja illalla kun menee lenkille on pimeää. Iltapäivällä kun menee lenkille on vain kuivia lehtiä ja takiaisia, jotka tarttuvat turkkiin.

Emännällä on kauheasti töitä töissä ja se on sterssaantunut ja hukkaa ja unohtaa asioita. Nyt se on unohtanut pestä minut. Olen sitä mieltä, että hieman haisen.

Elätän toiveita, että emäntä ehtisi lauantaina tai sunnuntaina pestä minut, mutta voipi olla että sillä on ihan muita mietteitä päivän kulusta.

Se nukkuu aika paljon. Se väittää olevansa masentunut. Kohta se sellainen pöpö tarttuu myös minuun ja alan käyttäytyä erilaisesti.
Odottakaa vaan! Siihen ei sitten auta edes jotkut kirkasvalolamput, että tiedoksi vaan salaiselle kummitädille.

Salainen kummitäti oli ollut tosi kaunis  lokakuun ekana lauantaina. Sillä oli ollut upea tukkansa auki ja silmät niin suurina ja ruskeina. Ja mikä viettelevä hymy!
Olen valinnut hyvin kummitätini. Olen aina ymmärtänyt kauniiden  nart - eiku eiku anteeksi  -naisten päälle. Kummitätini - Hän on MGW! (miss gee world).

On yksi Johannakin, joka aina juo punaviiniä, myös ihan ihana, muttei kuin kummitätini Nokialta.




tiistai 28. syyskuuta 2010

Punkkeja ja Jekkua - ihmisten kanssa matkalla

Ahvenanmaa, yleistä
Minä olen ollut Ahvenanmaalla ja voittanut toisen CACIBin sekä neljännen serttini ja olin VSP. En taida kertoa, kuka minut voitti ja oli ROP. No, naiselle ei voi hävitä. Siskohan se voitti minut ja meni ryhmä kehään. (Tosin meinasi myöhästyä sieltä :)
Minun ei tarvinnut jäädä sinne roikkumaan kolmeksi ylimääräiseksi tunniksi, vaan sain lähteä isännän kanssa kalaan ja pitkälle kävelylle. Emäntä jäi sinne Kenneltytöksi.


Me käveltiin sieltä näyttelystä kotiin meidän bungalowiin. Se talo numero 34 oli meidän koti neljä päivää. isäntä teki meille pihvejä ja nakkisooseja ja salaatteja ja tarjosi suklaakakkua ja vaniljasoosia. Aamuisin se paistoi meille omelettejä ja Pikelle keitti muneja, kun Pike tykkää kovasti munasta.


Naapuritalossa asui isoja paimenkoiria ja edessä olevassa talossa asui Yorkshiren terrierejä. Kerttukin asui lähellä. Se on Suomen kaunein Bullmastiffi. Namupala! Rakastan niin.... Irlannin susikoiriakin oli monta ja niitä asui myös siinä lähellä. Pike tutustui siihen tyttöön, joka oli Junior Handler sen ison koiran kanssa. Pike kertoo sitten enemmän ja värikkäämmin. Meidän Sofia Junior handler voitti. Sillä oli sellainen valkoinen Tuilerieeri, jota se kampasi paljon. Minä kun en niin paljon tykkää kampaamisesta vaan tykkään vaan seisoa asennossa, niin en olisi pärjännyt ollenkaan. Tosin tuossahan kilpailee ihminen, ei koira. Ajatella ihminen kilpailee koiranäyttelyssä. Minusta se on aika hassua.


Pike sai myös kaverikseen meidän terassin alla asuvan Citykanin ja sille me laitettiin kuivaa leipää ja omenoita. Se aina kävi kurkkimassa meidän tekemisiä. Isäntä olisi halunnut siitä paistia. Punarinnat kävi myös syömässä kannon nokkaan jätettyjä murusia. 


Viking Line, Jekku
Minä luulin, että jekku tarkoittaa pilaa, mutta ihmisillä se tarkoittaakin sellaista pahan hajuista iltalääkettä, jolla huuhdotaan kurkkua, ettei tule kipiäksi. Sitä pitää juoda paljon, että se vaikuttaa. Sitä voi ostaa eri kokoisissa pulloissa, mutta suurin pullo on edullisin.
Emäntä ei voi sitä ottaa, kun siinä on sokeria ja alkomahoolia ja isäntä taas on allerginen sille jollekin katkeralle, mitä siinä on, niin sekään ei voi sitä lääkettä ottaa. Mutta, kuulkaa paljon sitä kului siellä Ahvenanmaalla. Miksi muuten Ahvenanmaan nimi on Åland, eikö sen pitäisi olla Abborresland. Sitä paitsi eihän se ole maa, se on saari! Abborreöööö!

Auto pelitti, emäntä ajeli
Emäntä oli koko matkan autokuskina. Me ajettiin 748 kilomeetriä vaikka siihen ei tullut merkittyä niitä kilometrejä, jotka me oltiin siellä laivan autokannen hattuhyllyllä. meidän piti mennä matkan ajaksi sellaiseen hytiin. meillä oli siellä Nepparin kanssa kivaa. Nukuttiin ja leikittiin ;) ja odotettiin, että isäntäkin piristyisi. Emäntä paineli mennen tullen Piken perässä ympäri laivaa ja oli välillä ihan eksynyt, kun ei ehtinyt joka paikkaan. 

Oltiin me menomatkalla myös ulkokannella ja Neppiskin osasi pissata sellaiseen hiekkalaatikkoon, joka oli sinne laitettu ihan sitä varten. Tulomatkalla ei enää tällainen globetrotter kuin minä nähnyt mitään vitsiä siinä, että menisi välillä Maarianhamina Turku millekään pissalle. pissasin sitten vasta Piikkiössä, jossa pysähdyttiin rekkakahvilan luo. Että, mutten oli upea Koffin punainen rekka, jossa oli paljon komeita valoja ja mahtava muriseva ääni. Minust tulee isona rekkakoira ja ajan ympäri maailmaa oluetta vaan.  KGMiehen ammatti!

Godbyn apteekki, ajelua
Meillä oli sellainen sopiva välipäivä, jolloin me käytiin katsomassa sellaista apteekkia, jonne isäntä myy raaka-aineita, muutenkin me katsottiin paikallista lääkemyyntiä, kun se on erilaista kuin mannersuomessa. Ilma oli kaunis ja maisemat kivoja. neppis ja minä viihdyttiin. isäntä osti tienvarresta paikallisia omenoita ison pussin ja me katsottiin lampaita, hevosia, nähtiin yksi aasi (ei meidän autossa) myös. Meidän autossa olivat kaikki tosi fixuja, se mainittakoon erikseen. kaunis aurinkoinen päivä. Emäntä hermostui vain kerran!



Ahvenanmaa, punkkeja
Emäntä mokasi mun punkkilääkkeen kanssa jotenkin. Se jo tossa soittelikin Viville ja kysyi mitä pitäisi tehdä. Tultiin viime yönä kotiin ja tänään kun emäntä harjasi minua, se löysi vielä kolme kuollutta nymfiä mun otsasta. Leuan alla oli yksi iso paksukainen. 


Kaiken kaikkiaan minussa on nyt ollut 9 punkkia ja olen varma, että pidän hallussani silkkiterriereiden maailmanennätystä Ahvenanmaalaisten punkkien ruokkimisessa. Neppiksellä ei ollut yhtään, sillä Pike laittoi aineen vasta viikko sitten ennen matkaa. onneksi laittoi, kun emäntä mainitsi, että pitää laittaa. Minun aine oli laitettu jo 4 pesua sitten ja vaikutus on tehotonta jo. 


Eläinlääkäri arveli, että siksi ne tarttuvat ja kuolevat kyllä sitten melkein heti, mutta ehtivät sylkeä ihoni alle ja siksi kutian. Kiusallista, koska minulla on ennen tätä ollut elämässäni vain kaksi pientä punkkia. Hoidoksi hän sanoi: "Seurataan". Emäntä soittaa sille ensi maanantaina uudelleen, jos on huonompi tilanne.


Tänään pitäisi emännän purkaa laukut ja siivota ja pestä pyykkiä, mutta voimat on loppu. Niin on minultakin. olemme ihan potslojo ja kissat mennä vipeltää.  isäntä lähti viikoksi kalaan saareen Tiisen kanssa. Prinssi tulee illalla käymään.


Palkinnot oli syvältä, haloo Kennelliitto!
Neppis sai CACIB, sertti, excellent, ROP
Minä sain CACIB sertti, excellent, VSP


Palkinnot: minulle munakupin kokoinen ovistoppari, cacib ruusuke
Neppikselle kaikesta yhteinen palkinto yksi kuppanen valkoinen keramiikkalautanen, jossa musta tassun jälki ja cacib ruusuke.


Missään ei lue mitään mistä hyvästä ne on voitettu. Miten voidaan antaa kaikesta muka yhteinen palkinto?? Näin kun toisilla oli puolen metrin korkuisia pokaaleja.! Oliko ne niinkuin muka sitten isojen koirien pokaaleja. Ahvenanmaalla siis harrastettiin rasismia? Olisimme halunneet kunnon ruusukeet ja kunnon pokaalit. Haminassakin sain samasta satsista 3 hienoa pokaalia ja kehut päälle.


Joka tapauksessa Jyväskylä here She comes: Elegant Eugenie!


ps Rosiella on siellä Los Angelesissa kolme pentua masussa. Onnellinen perhetapahtuma Tarjan perheessä.



maanantai 20. syyskuuta 2010

Prinssin salaattikulho

Tämä on uusi juttu!

Prinssin salaattikulho on ihana
Miksi pitäisi tulla pois?

Tämä kuvasarja on kiitokseksi kummitädille leluista, jotka ovat ihania .
Terveisiä myös siskolleni Puolukalle. Kuten näette voin erinomaisesti.
Terv. Tomppa 

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

LENKSIT

Mun Pikellä on sellaiset hienot Tarjan ostamat Lenksit! ja sitten sillä on oikein hieno ruutupaita, jota en ole kyllä nähnyt.  Koska sillä on aika hyvän näköiset sääret ja se on MVP jo niin ajattelin nyt oikein blogata tähän, että Lenksit on ja pysyy.
Se ottaa ne varmaan mukaan sinne Eckeröhön.


Siellä Eckerössä on sitten sellainen keinonurmi siellä koiranäyttelyhallissa ja meitä kaikkia nyt vähän askarruttaa, että miltä se tuntuu kulkea ja esiintyä siinä kehässä. Mutta huvittavinta tässä kaikessa on se, että meitä Silkkejä on vain Neppis ja minä. Onko se hyvä vai paha asia? Piken mielestä hyvä asia. Voitetaan ainakin jotain. Minusta taas paha asia, sillä olisin halunnut vähän nuuskutella ruotsalaisnarttuja. Niiden sanotaan olevan aika jee- beibi- tyyppisiä. Näkökantani onkin hyvin aikuisen miehinen. Oletteko huomanneet, että haukkuni on möreytynyt ja tulee syvemmällä rintaäänellä. Aim ä  mään beibii.









perjantai 17. syyskuuta 2010

Donnan kanssa treffeillä

Donna on semmoinen hyvän hajuinen Dandi Dindin Denmontin pöröterrieri. Minä olin hänen kanssaan tänään treffeillä. Donnan isännältä oli tippunut moposta poljin koulun pihalla ja emäntä kuunteli teinimurheita sillä aikaa kun me Donnan kanssa pussailtiin ja halailtiin ja juostiin mäkeä ylös ja alas.

Olin minä jo aamullakin siellä juossu,t sillä Myry tuli hakemaan minut jo puoli kahdeksan aamulla lenkille. Myryn emäntä oli lähdössä Turkuun promokeikalle ja siksi ne oli niin ajoissa liikkeellä. Meitin emäntä taas oli sellaisella sterssi, itku redulla ja oli ihan kiva kun Liisa sitten sen kanssa käveli eikä emäntä voinut sitten tuhria meikkiään. Emäntä pelkää mennä töihin - Angst on kai sen oikea nimi. Eikö kuullostakin hianolta.
Minäkin olen suunnitellut, että ehkä minulla voisi olla Angst aina kun Helinä yrittää leikata minun kynsiä ennen kehään menoa. Olisikohan se tarpeeksi hyvä syy.

Nyt emäntä panikoi jo sitä Ahvenanmaan retkeä, että onhan kaikki ihmiset ja koirat sitten tyytyväisiä. Entä jos emäntä on unohtanut jonkun yksityiskohdan? Höh! Noiden asioiden vuoro on myöhemmin. Niin ja meitähän on vain kaksi silkkiä siellä. NOU HÄTÄ.

MUTTA:
Nyt mulle ruokaa heti ja sitten kissoille ja sitten auttamaan isäntää, joka raataa leivonnaisten parissa ja tekee Prinssin huomisista syntymäpäivistä tosi juhlan. Ilman isännän kakkuluomuksia ei juhla ole juhla.
isäntä on sitten taitava ja rakastettavan kiltti.

torstai 16. syyskuuta 2010

Kauan aikaa sitten :D

16.9. Antakaa nyt emänälleni anteeksi. Ei hän ole pahaa tarkoittanut, vaikka ei olekaan päivittänyt blogia. Hänestä on tullut hiillos. Hän on kuulema kovin pohjaan palannut. Johtuukohan se siitä, että hän on justiinsa palanut Puolasta? Töissäkin hän on aina kovin kuumissaan ja silloin voi korkeahkossa kuumehkossa kovin palata pohjaan. Viiskyt ja risat nääs ;)

No niin mennäänpäs sitten päivityksiin. Edellinen olikin Helsingin näyttelyn jälkeen.

12.9. Olin Neppiksen kanssa Porvoossa. Neppis voitti kaiken paitsi ryhmäkehän. Pikellä on nyt niin suuri ja hieno Porvoo pokaali, että piano on vaarassa mennä kahtia painon alla. (Se olisikin ollut meille huono ovistoppari. Siinä on jotain lasiakin) Sitten Neppis sai Kerman saven Porvoo-logolla varustetun syvän ruokakulhon. Tosin epäilen, että Pike aikoo syödä siitä vitaminoituja terveysmuroja aamutupakan jälkeen.

Minä tapasin Sofia-handlerin ja meillä melkein jo synkkasi. Minulla ja sillä nurmikolla ei taas synkannut. Nostelin kuulema koipia kuin Lipizan valkeat hepat. Noo, kai yksi silkkiuros kouluratsastukseen vertailun kestää? Porvoosta tuli punainen nauha. Kilpaluokan ykkösuros olin kuitenkin. Jee faija!Hyvä Sofia.

13.9 ei ollut meikäpojan päivä. Alfred sai kohtauksen ja hyppäsi kimppuni kesken minun ja Tompan leikin. Kylkeen tuli sellaiset ralliviirut, että hienompia ei ole edes Räikkösen kakkoskaarassa. Betadine- ja Basibact-kuuri tiedossa ja Pike suri sitä, että nyt viirut rupeavat kasvamaan tummempaa karvaa. Minä sitä lohduttelin, että mitäs tuosta. Minähän olen jo räsymaton kirjava ja liian iso ja muutenkin kauhea. Me ollaan nääs Neppiksen kanssa Kaunotar ja Hirviö.

14.9. Tomppa karkasi! Emäntä tuli töistä kotiin, ihan oli uupunut. Hän oli kiukkuinen ja vähäsanainen. Minä yritin haukkua häntä iloisemmaksi ja aloitin haukun jo siitä kun kuulin auton oven käyvän. Ajattelin, että hän haluaa oikein kovasti heti pitkälle lenkille tuulettamaan aivoa. Vaan toisin kävi.
Emäntä avasi kotioven ja Tomppa karkasi saranapuolelta. Minä tulin oikein ovelta portaille asti haukkumaan, että emäntä panisi vauhtia ja menisi sukkelaan perään ennen kuin Tomppa ehtisi autotielle.
Emäntä huusi minulle, että "Turpa kiinni" ja paukautti nokan edestä oven kiinni. Sinne minä sitten jäin sisälle, enkä saanut auttaa ollenkaan.

Tomppa kertoi, että hän löysi kivan läpikulku kanavan meidän ovirapun alta. Siitä kun meni, pääsi kellarin ikkunan luo ja siitä saattoi loikata Hanhikin alle ja siitä sitten Sexmobiilin alle. Emäntä ei kuulema ehtinyt perässä. Se on vähän hidas ja kömpelö. Tomppaa nauratti ja hän oli johdattanut emännän leikkimään salaojaputken toiseen päähän. Se on siinä portin edessä ennen autotietä. Siinä on ne postilaatikot mistä haen aina aamulla isännän lehden.

Tomppa oli katsellut toisesta päästä miten emännän pylly oli hyllynyt, kun se kykki siellä vastasuunnalla ja luirutteli että "Tomppaaa, missä on mamman Tomppaa. Tuuu--le nyt mamma antaa namiaaa!" Olivat siinä sitten vaihtaneet putkenpäätä vuoroin, noin 40 minuutin ajan, kunnes emäntä väijyi, satsasi iskuun, tarttui kraivelista kiinni ja nappasi syliin. Kiikutti kotiin ja oli tosi hikinen ja itkuinen. Otti sitten minut rivakasti heti ulkoilemaan.

Samaan aikaan tuli iloinen isäntä kotiin ja siitäkös emäntä riemastui: " Et sitten yhtään aikaisemmin ehtinyt tulla!!!!"
Isäntä siihen, "No en nyt tullut sori. Vienkö koiran?" Emäntä siihenettä "Paskat me mennään nyt, että minä rauhoitun!"
ja sitten alkoi sataa vettä KUNNOLLA!
15.9. Isännän ja emännän hääpäivä. Aamu. Kello 6 lähdemme normaalisti emännän kanssa hakemaan aamulehteä ja minä nostan jalkaa vähän ennen autokorjaamoa. Palataan kotiin. Sataa vähän.
Ja sitten...........emäntä avaa oven.

Tomppa hyppää minun ylitseni ja karkaa samaa reittiä kuin eka kerralla! Emäntä heittää lehdet ja avaimet eteiseen. Minä jähmetyn käskystä siihen. Emäntä kiljuu isäntää auttamaan. Isäntä nukkuu. Emäntä karjuu apuun. Isäntä herää...JA rupeaa pukemaan päälle. Sillä aikaa on Tomppa jo painellut naapuriin. Naapurista marjakuusen alle. Marjakuusen alta kellarin ikkunalle. Kellarin ikkunalta auton alle. Auton alta Flammentanzin luo.

Isäntä huutaa ettei hän aio tulla alasti  pihalle ja pukee rauhassa vielä ulkotakinkin päälle. Emäntä v****ilee jotain, jota en ymmärrä. Olen niin nuori vielä, että kaikki kuultu ei mene aina ihan perille. Tompalla on eri kivaa! Kohta kohkaa 2 kiukkuista aikuista sen perässä ja Tompalla on edelleen kivaa, kunnes Isännän pitkä käsi yltää ottamaan kiinni juuri, kun on menossa lauta-aidan kolmas poikkilauta tiellä vapauteen Vihurilan puolelle.

Ne myöhästyi töistä ;D. Unohtumaton 26. hääpäivä, jonka isäntä oli jo unohtanutkin.

16.9 Anssin syntymäpäivä. Insinööri on nyt virallisesti 25 vuotias. Emäntä on jotenkin vähän surullinen. Silleeeen se on, kun on sitä 50+  ja sitä pohjaanpaloa.



tiistai 7. syyskuuta 2010

SATTUU!

Nyt on minulle tullut kauhea pipi nenässä.
Siihen jäi pystyyn yksi Alfredin kunsistä, kun se jostain syystä sai hermoraunioitumis kohtauksen tänään aamulla. Emäntä sai kynnen pois kuonon päältä, mutta nyt siihen sattuu ja emäntä on iltavuorossa ja minulla on niin paha mieli.

Ihan tuli paljon kyyneleitä silmistä ja olin tosi surkeana. Miten se nyt silleen mulle suuttui. No, onhan se toki totta, että Affe puolustaa pikkuista Tomppaa paljon, mutta meidän leikit Tompan kanssa on aina kivoja ja minä kyllä olen varovainen.

Olenkohan minä vähän satuttanut tuota kylkeäkin? Emännän pitäisi varmasti katsoa tarkemmin tuota oikeata etulapaa sitten kun tulee kotiin. Isäntä ei paljoa jaksa keskittyä noihin taisteluvammoihin. Se vaan pitää savuhartauksia takkahuoneessa ja kuuntelee ratiota kovasti.

Sattuu............