Ahh suojasää, mitkä odöörit

Nyt tuoksuu paikoitellen kevät! On hieno isännän ulkoilutussää. Sitä on hyvä käyttää välillä vähän tuulettumassa, sillä tuolla kisastuuudiossa haisee hiki tai joku muu aika tunkkainen savuhaju. En ole pariin päivään saanut kunnon makkaraakaan, kun se on käryttänyt jotain liiterin saksalaisia raatvursteja.Ne on kuulema minulle liian vaffoja.


Nyt olin justiinsa yli tunnin lenkillä ja kotona on aika rauhallista. Emäntä tuli kukkakaupasta ja kävi mammansa luona onnittelemassa syntymäpäivän vuoksi. Siellä oli ollut kauhean paljon mukavia ihmisiä. Emännän vanhalla isällä kun on sellainen terhakka lumilinko, jolla se on kaiket päivät aukonut vanhusten pihoja. Nyt sitten tuli kukkia ja kahvia keitettiin ja suklaarasioita availtiin. Emäntä pääsi sieltä hengissä pois. Oli sille kuitenkin ehditty sanoa, että voisi vähän laittaa naamaa ja hiuksia illaksi ettei ole tarhapöllö. Katsotaan mihin emäntä kykenee!


Ai niin niistä odööreistä. juu, multa tuoksuu, keltainen lumi tuoksuu myös vielä iihanalle ja citycanipapanat on tosi herkkua. Kaikki haisee niin paljon kiinnostavammalta, kun ei ole kylmä ja ei palele turhia.


Haistelkaapa tekin paikkoja :D

Vilhon villatakki ja muhkuroita

Vilhon villatakki on luovutettu ja se on kuulema oikein onnistunut. Ihmettelen vaan, kun emännällä ei yleensä ole mitään kykyä tehdä noita käsitöitä onnistuneesti. Nyt kehoitin häntä pika pikaa aloittamaan salaisen kummitätini sinipitsin viimeistelyn. Kohtahan se työ jo happanee tuonne sivupöydälle.

No, emäntä nyt kuitenkin lupasi vielä itselleen että tekee sille Vilholle yhden villatakin, niin on sitten mitä vaihtaa. Kai se sitten tarvitsee vähän terapiatyötä, koska se kävi tänään tohtorissa ja sai jonkin tylsän lähetteen eteenpäin sairaalaan. Ehkä ne siellä saa sen sokeritautiin ja astmaan jonkin tolkun, oli tohtori sanonut.

Minusta tollaset ihmistaudit on aika jänniä, koska ne ei näy päällepäin ollenkaan. Emäntäkin on ihan tavallisen pulliaisen näköinen, mutta silti sen sokerinen haima on sanonut poks jossain matkan varrella.
Tohtori myös komensi emäntäni sen kaulapatin kanssa jatkotutkimuksiin. Siinäkin pahkassa on jotain huolestuttavaa. Ehkä emäntäni migreenit johtuvatkin siitä kaulapatista?
Oma diagnoosini on vasemmanpuoleinen läskipattimuhkura liiasta koreilusta.
Minusta tulisi tosi hyvä tohtori!
Ajatelkaa: Doctor Eddy Edwards and his staff at ER. Jakaisin vaan nimikirjoituksia telkkarin katselijoille, tai voisin olla uusi kotilääkäri Ötserlund. Kaikki Geeläiset parantaisin haliterapialla heti :)
Ottaisikohan SuomiTeevee minut listoilleen? Olisin tosi hyvä, ihan sisäsiisti ja hyvätapainen kaikille potilaille.
Palkkaakin ottaisin vain murkinana.

Emäntä on ilmoittanut minut kahteen koiranäyttelyyn: Tampereelle ja Lappeenrantaan. Että silleen, näillä eväillä eteenpäin.

Van Cuuver

Täällä on joku ihmeellinen kisastudio tuolla takkahuoneessa!

Suomi voitti jääkiekossa jonkun ja sitä voittoa piti odottaa koko piiiiitkä yö. En oikein ymmärrä tätä hekumaa. Eikö ne ihmiset voisi vähän vähemmällä yöajan käytöllä selvitä tästä. Ja minkä takia siellä Van Cuuverissa pitää urheilla yöllä? Kysyn vaan eikö ne osaa kelloa siellä päin?

Takkahuoneessa on vallattoman näköistä.

Söin eilen kolme prinssinnakkia ja emäntä söi takassa paahdetun omenan ja isäntä taisi syödä mitä vaan ja juomaakin meni. Olutta ja Wally's Hut.
 Minäkin olin syövinäni enemmän kuin mitä söin. Emännän omena näytti minusta niin ankealta, että piilotin hänen sänkyyn, täkin alle, kaksi prinssinnakkia ja yhden cream crackersin -  ihan hänelle vaan hiukopalaa yöksi. Ei osannut aamulla arvostaa sänkytarjoiluani. Harmi, sillä olin oikein suunnitellut makupaletin kokonaisuuden. Olin lisännyt siihen myös palan jo jyystettyä kuivaa sonnin siitintä ( sitä parasta laatua Hubert) ja sitten vielä porsaan saparopalan sekä vinkulelun. Ajattelin, että kyllä tämä kahvin kanssa maittaisi. Se on oikein hyvä viikonloppuaamu minusta.

Aamulla oli -21 astetta ja tosi inha tuuli, ajattelin olla sisällä koko päivän nukkutamassa. Tulostin tarpeetkin pikana ja pihalle. Äkkiä sisään takaisin isännän viereen peitolle. Ensi yönä on varmaan taas kisastudio?

Uhhh.................

Helinän päivän onnittelut Pikelle!

Krijoitus vihreistä

Se on kuulkaa nyt niin, ettei silkkiterrieri ole täydellinen koirarotu. Se tekee kirjoituksessaan virheitä ja sitten sen emäntäkin sekoilee noilla rakennekynsillään välillä aika pahasti, kun se haluaa olla nopea.


Jos krijotusvihreet häirittevät, ei tartte tulla lukeen tätä plokia. Se nyh onnii vain nii. Emäntäni ei ota palautteita sähköpostiinsa. Kommentteja saa jättää tohon kommenttikenttään.


Emännän puhelinnumero on muuttunut ja on salainen. Se ei myöskään enää vastaa työpuhelimeensa kuin työaikana ja se kertoi että työaika loppuu aamuvuorossa 15.15 ja se ehtii minun kanssa koirapuistoon jo klo 16.


Koirapuistossa on tapahtunut kummia. Sinne oli jätetty ihme lappu, että joka keskiviikko pienten koirien puolella on leikki-iltapäivä, jolloin sekä isot että pienet koirat saavat vapaasti leikkiä siellä klo 16.30 - 17.30 ja jos on käppänäkoira niin sinne saa tulla vain omalla vastuulla. Tätä on kuulema toivottu kovin.


Minusta se on väärin toi homma. Nyt jo noi chihouahuat on häätäneet kerhoilloillaan meitin sieltä toisesta koirapuistosta ja tossa ihan toisessa taas yksi kennelihminen ulkoiluttaa ja trimmaa katrastaan eikä tykkää uroksista. Ja nyt sitten mun lempparipuistossa tehdään näin, että sielläkin aletaan jakaa #kerhoiltoja.#


Minusta voisi olla Espoossa yksi sellainen koirapuisto, johon koirat saisivat varata kerholleen ajan. Se olisi sellainen tilauspuisto, eikä sinne menisi muut. 

aukkoja paikkailen ja GUS

En ole kirjaillut pitkään aikaan. Edellinen blogimerkintä on viikon takaa. Selityksenä on tuon emäntäni kiireet. Itse en ole oppinut vielä kymmensormijärjestelmää ja oikein kirjoittamista.

Emäntä on töissään kiireisempi kuin koskaan, tai sitten epäjärjestelmällisempi kuin koskaan. Vilhon villatakkikaan ei ole vielä valmis, vaikka kyse on pannulapun kokoisesta tekeleestä.

Ehti emäntä sentään isännän kanssa Tallinnaan! Minä olin Affen ja Been kanssa Anssin hoidossa ja se meni oikein hyvin. Anssilla on uusi valkoinen hieno folkkari. Siinäkin on sellainen piip- piip- peruuta- jo -tutka.

Niin siis G.U.S. kävi Tallinnassa salaisen kummitätini ollessa matkanjärjestäjänä. Perheeni tuli aika raikkaana sieltä takaisin - eivät olleet yhtään kulahtaneita, vaikka emäntä aloitti päivän konjakilla ja päätti illan lasilliseen olutta. Isäntä jätti kuulema konjakin väliin, mutta joutui istumaan päivähoidossa yhdessä pubissa sillä aikaa kun emäntä ja kontorschef kävivät kirjakaupassa. Syömässä ne kävivät Klyyvarin suosittelemassa Grill House Daubessa.

Helinä puhisi, kun joutui taiteen pakkosyöttöön. Porukka oli halunnut KUMUun ja siellä riittää noita kerroksia ja kiemurakäytäviä. Ei päästetty rouvaa ostoksille ennen kuin Veikon takso heitti hänet ja ravintolapäällikön Stockmannille ostamaan salaattikastiketta. Mukaan tarttui kyllä myös  joku ankkuri, joka sopii polvipussittomiin stretsfarkkuihin.

Ei saanut kasvattajamammani mitään liha- ja juustoherkkuja, niin olivat matkaseuralaiset julmia. Se joutui tuomaan vaan vetolaukullisen muovipulloja kotiin. Niin ja sitten niitä tupakkirullia sellaisessa isossa laatikossa. tanssia sentään antoivat vaan ei saanut laulaa karaookea tällä matkalla.

Salaisella kummitädilläni oli koko matkan ollut ikävä flunssa ja korkeahko kuumehko. Siihen se sai ostettua jotain tömäkkää lääkettä, jota isäntä ammattitaitoisena kehui hyväksi ostokseksi. Toivon, ettei kummitäti tullut pahemmin kipeäksi. Nyt on ihmisillä liikkeellä jotain keuhkokatarria.

Minä en saanut mitään tuliaisia ja sekös harmittaa.

Ammun magiaa

Tänä aamuna emäntä meni kokoukseen vasta klo 9. Aurinko ehti nousta ja päivän valo (ei kummini) otti vallan. Ihmiset olivat jo menneet töihin ja oli vallan rauhallista.

Silloin me pysähdyimme siihen risteykseen, jossa äsken näimme ne kauriit. Oli ihan hiljaista ja sellaista aamun sinistä. Seisoin 5 minuuttia haistellen pieniä jalan jälkiä...kauriin sellasia ja sitten...
sitten rupesivat linnut laulamaan. Ne lauloivat niin riemulla. Minä kuuntelin päätä kääntäen sillai, että profiili oikein näkyi kaikkialle (emäntä leikkasi äsken poskipartaa pikkusen, ettei ruokakuppiin ui). Siinä ne tirpuset lauloivat, taltintti ja joku tulkku. Kottaraista ei näkynyt.

Oli aika ihana hetki. Nautittiin siitä tosi paljon, emäntäni ja minä.
Tuli akku ladattua!

Ei Vilho ei asu meillä

Juu, hei, ei ---Vilholla on ihan oma koti Vuosaaressa. Ei se asu meillä!!!!!!!
Edellenkin asun vain kahden kissan kanssa sekä tämän hyvin omituisen vanhan pariskunnan kanssa. Kutsun heitä isännäksi/faijaksi ja emännäksi.

Ne on välillä vähän pahasti weirds... mutta on ne sitten taas ihan okei.

Ruunereenin päivä meni ohi

Hyvät hyssykät sentään. Minulta on mennyt nationalskaldin päivä ohi. Emäntä luki lehdestä, että olisi pitänyt olla siellä sen ukon patsaan luona Epsladanilla 5. päivä ja lakki pois päästä. Miten se nyt näin ohi livahti?
Se on kyllä arvokas kynämies sellainen, jota näin juhlitaan, vaikka on ollut kuollut jo ikiaikoja. Emäntä oikein joi ruunereenin kaffet ja torttua kans. En saanut vaikka kerjäsin. Ihan yksin söi koko tortun.

Emännän pitäisi päästä lankakauppaan. Pitäisi ostaa harmaata villalankaa. Vilho tarttee villapaidan. Vilhon pää on appelsiinin kokoinen ja se on suloisesti pienen pyöröpaistin kokoinen bostonterrieri.

 Ostaakohan emäntä minulle sellaisen pyöröpaistin, jos vaikka pitää mallia kokeilla. Minä en voi toimia mallina, sillä minä olen taas tällaista pitkulaista makkaramallia. Olisi ihanaa olla filéemallinen, mutta kyllä kroppani valitettavasti on "mamman balkan". Sillälailla emäntä minua toisinaan kutsuu ---mitä mamman balkan tietää...niin se sanoo Affellekin.

Affe voi pikkusen paremmin, mutta vieläkään sen turkki ei kiillä ja se on vähän hermostunut. Minä olen yrittänyt tökkiä siihen vauhtia haukkumalla ja tonkimalla kuonolla sitä, mutta siitä emäntäni suuttuu ja on jopa pari kertaa korottanut minulle ääntään. Hyväähän minä vain tarkoitan : ei pidä jäädä tuleen makaamaan jos on vaikeuksia. Ne on tarkoitettu voitettavaksi, sanosi sotaveteraani.

Emäntä saa nyt ladata tälle sivulle vähän Vilhon kuvia, niin saatte ihailla vauvaa.

Aamulla katsottiin valkohäntäkauriita

Ihan aamulla aikaisin ennen seitsemää oltiin emännän kanssa kävelyllä, kuten aina ennen päivän alkua.
Nähtiin kaksi kaunista valkohäntäpeuraa kartanon ja autokorjaamon risteyksessä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkohäntäpeura 
Me pääsimme ihan ihan lähelle. Toinen oli melkein vauva ja toinen oli varmasti sen mamma. Minä en haukkunut yhtään, eivätkä nekään ammuneet minua.

Seistiin kauan siinä ja katsottiin toisiamme!

Sitten ne rauhallisesti kävelivät kartanon omenapuiden alle syömään kauralyhteitä. Oli varmasti niiden aamupalan aika. Saa nähdä törmätäänkö toistekin.

Tästä tapaamisesta tuli sellainen rauhallinen ja hyvä olo.
Se jatkuu vieläkin nyt kun emäntä tuli kokousten välissä piipahtamaan kotona ja jatkaa kohta matkaa iltavuoroon. Emäntä toi myös kotio sen insuliinit etteivät jäädy autossa. Iltavuoron jälkeen voi olla paljon pakkasta ulkona. Se sai tohtorilta myös myös niitä onnellisuuspillereitä -nyt tuplaannoksena :D.
On se sitten onnellista!

Affe on kipeänä

Minä olen jo kauan katsellut, että Affe ei enää halua leikkiä minun kanssani, Nyt emäntä kysyi elukkatohtorilta, mikä mahtaa olla vaivana, kun Affen massu on ihan karvaton.

Affe on rakastanut minun rouskeita! Mutta nyt elukkatohtori sanoi, että Affella voi olla koiranruoka-allergia tai sitten virtsakiviä. Minä olen nyt huolissani. Miten ne kivet ovat sinne massuun päässeet. Kolisevatko nekin niin kuin golfpallot masussa? Minä luin emännän kanssa lehdestä miten yksi Larbadoori oli salaa syönyt 13 golfpalloa kesän aikana. Ne asuivat sen greenin vieressä ja ne pallot tulivat aina joskus hutina sen pihaan. Sitten se siivosi ne pois ja rupesi kolisemaan. Tohtori kun tutki kolinaa ja mahamöykkyjä, löysi ne pallot.

Affe ei kyllä asu lähellä golfrataa, mutta että kiviä massussa.....Affe kyllä syö hyvin ja seurustelee ja tulee syliin, mutta on vähän alamaissa. Olisiko sittenkin sitä allergiaa. harmi jos Affe olisikin allergeeninen minulle? Ei kai?

Plörö

Nyt on Mormor tavannut minut ja risti minut Plöröksi. Plörö oli kuulema saman näköisen koiran nimi silloin kun hän ja Morfar seurustelivat. Mormorilla on ollut monta koiraa. Hän on koiraihminen, vaikka heillä on Herr Man niminen 19 vuotta vanha maatiaiskissa.

Ei emännän vanhemmat vieläkään tiedä, että minä asun täällä, mutta tämä on hyvä alku. Me olemme tavanneet ja voimme jatkaa tutustumista.

Kohtaamisen kulku oli seuraavanlainen:

Kukas tämä on?

Tämä on Honeycoat's Kennelin Eddy Edwards

Ai, mikäs rotu?

Silkkiterrieri. Eddy on vuoden vanha

Onko se ollut nyt teillä  kauan?

Oooon, on se aika kauan

Jaa.... kauanko se nyt on?

Noo, ei tiedä, kauan......

Jaaha.  Oletpa sinä kuule aika Plörö (rapsuttaa, minä istun siihen viereen sohvalle)
Ihan kuin Paulin koira silloin kun oltiin nuoria. Sen nimi oli Lörö. (minä pyöritän silmiäni ja huokaisen)

(paijaa)

Mitä Alfred sanoo?

Alfred tykkää. Ovat kavereita.

Jaha jaha (rapsuttaa minua)

.............

Kuules, menepäs nyt siitä. Mormor juo kahvia nyt.

Silloin minä poistun isännän kanssa lenkille.