lauantai 4. helmikuuta 2012

Namia vai nuuskaa?

Otin pois nuuskarasian tekstit - ei saa mainostaa!!!


Olin taannoin emännän kanssa Niittykummussa asioilla. Menin eläinlääkärini Laura Friskin vastaanotolle poistattamaan hammaskiveä kulmahampaistani. Se hammaskivi on sellaista tosi mustaa kipeää tekevää mönjää, jota kertyy hyvinkin kolmessa vuodessa suuhun. Onneksi sitä oli ihan vähän.

Mutta otsikkoni ei johdu siitä, vaikka sitä voisi luulla niin.
Nimittäin emäntäni törmäsi hieman huolestuttavaan ilmiöön.

Nuuskapurkin ja namipurkin samankaltaisuuteen!

K-kaupassa myydään SM-liiga nimisiä nameja jääkiekon(?) näköisessä purkissa. Kyljessä lukee, että hedelmämakeisia ja keräilytarra. Emäntä ajatteli ensin, että oi kuinka kiva juttu, ostanpa tuosta Danskulle tuollaista uutta namia.

Kun me tulimme purkin kanssa kotiin ja laitoimme sen eteisen peilipöydälle huomasimme heti molemmat, että sehän on ihan samanlainen rasia kuin tuo isännän tuohon pöydälle jättämä nuuskapurkki. Minä tiedän, että monet urheilevat pojat, jotka eivät ole koskaan polttaneet tupakkaa, matkivat  isoja poikia, noita liigapelaajia, joiden ylähuuli pullistelee mällistä.

Siispä emäntä on nyt vähän tuohtunut ja voi olla, ettei Dansku saakaan makeiskiekkoaan. Tai, yritän puhua järkeä emännälle. Dansku on tosi fixu ja taitava urheilijanuorukainen. Hän on salibandyn tuleva liiga-maalivahti, ihan varmasti.  Minä fanitan Danskua.

Samoin fanitan salaista kummitätiäni, joka on laihtunut harpaten ilman niitä hiilareita ihan olemattomiin ja on nykyään tosi kaunis. Sillä on ihanien silmien lisäksi rantakuntoinen uuma. Olen justiinsa oppinut tämän uuden sanan "uuuuu mma".
Sen sanan voi vaikka ulvoa :D.

Kyllä Dansku osaisi syödä minun kanssani  ne namit!