Wuff ANTEEKSI
Olen unohtanut ihan kokonaan, kun on ollut noita syyskiireitä, että te odotatte uutisia. Olipa hyvä, että otitte minuun yhteyttä.
Viime viikonloppuna olin saaressa ja nautiskelin isäntäni suuresta kalansaaliista. Hän sai noin 40 ahventa ja sen ison hauen, jonka Ninni nyt söi eilen. Ei, ei syönyt raakana. Hän oli kai kuitenkin muistanut paistaa sen, vaikka hänen kattoremonttinsa olikin kesken.
Egonille isäntä vei sitten niitä ruodottomia ahvenfileitä. Vähän minä siinä syrjäsilmällä laskeskelin, ettei nyt ihan parhaita antaisi, kun Affe ja Bee sekä minä niistä niin kovasti tykätään voissa paistettuna. Emäntä ei nyt enää saakaan syödä voita, kun sen maksa on sanonut huhtikuun jälkeen poks ja ihan kuin maksan ydinlaskeuma, alkoivat kolesterolit raivota sen suonissa sikavaarallisesti. Ajattele, emäntä on rattiraitis ja silti sille käy noin! Toisaalta sehän on nykyisin tuollainen sahahermo, että pillerillä joutuu pahimmat piikit latistamaan.
Lallallaa- lauantaina mennään koiranäyttelyyn. Siellä on taas kivaa, kun voi katsella miten kaikki on niin tohkeissaan. Ja minä voin eikun riemmullisesti relata ja kuunnella Piken touhuja. Neppis voittaa taas, se on varma! Minä en nyt tiedä voisiko tällainen blondi goljatti mitään noille italotyyppisille taskukoko silkkimösjöille . Noh, mutta väliäkö tuo. Numeroni on 516 :)