lauantai 24. huhtikuuta 2010

Mietteitä ja harjoituksia

Minä sitten ihmettelen monia ihmisiä, kun ne eivät puhu koiralleen. Koiratarhassa oli taas tänään kauheasti mykkiä ihmisiä. Ja yksi täti Viivi mäyräkoiran emäntä oli järkky hapan, ihan kuin meidän Hapan Täti aikoinaan.

Emäntä ja Helinä juttelevat minulle ja Neppis-siskolle ja Nanalle koko ajan ja keksivät koirapuistossa valtavasti kivoja leikkejä.

Joo, tänään ne molemmat kyllä vaan paleli ja emäntä köpsötteli ja sitten ne söi lakua, jota Helinä oli ottanut mukaan taskuun. Emännällä oli kyllä meille kaikille koiranamia Litukasta.

Tänään emäntä harjoitteli ihan  uutta asiaa ja melkein oppi sen. Homman nimi on paikka -tänne.

Ensin minulle annetaan paikka. Sitten emäntä joutuu kävelemään ihan yksin poispäin (aika kauas) ja sanoo tänne sitten kun se ei enää uskalla mennä kauemmaksi..Silloin minä menen avuksi ja saan namia. Ihan jees opettelua. Ei se ole huono oppimaan tuo emäntä. Vähän on vanhuutta luissa ja lihassa, mutta Helinän mukaan järki kyllä pelaa. Kyllä se oppii.

Minulla oli myös spontaani kaverikoiraharjoitus piispan kanssa tänään. Piispa tuli pörrötädin kanssa katsomaan meitä koiratarhalle ja emäntäni otti minut syliin ja vei piispan viereen. Piispa on pyörätuolissa ja kovin vanha ja väsynyt. Siinä minä köllöttelin emännän sylissä ihan rentona ja katsoin kiltisti tuota vanhaa miestä. Hän hymyili minulle, mutta ei jaksanut paljoa silittää. Minusta tuntuu, että minusta voisi tulla hyvä kaverikoira.