Isännälläni on kyttyrä

Isännälleni tuli eilen illalla kyttyrä selkään. Se kasvoi yön aikan vielä lisää ja sijaitsee oikean munuaisen kohdalla.

Olimme eilen illalla vielä ulkona lenkillä, kun isäntäni liukastui pahasti Kärkkäisen mutkassa ja lensi selälleen. Hän nosti kädet pystyyn, ettei ranne paukahtaisi ja otti painonsa vastaan selällään.

Kyttyrä on vähän rikki ja ihan musta ja aidosti tosi iso pahkura --sellainen vähän greippiä suurempi. Nyt se kyttyrä on saatava lääkäriin ja äkkiä, mutta ei isäntä haluaisi mennä millään.

Isäntä valitti aamulla, että emäntä kuorsasi kaameammin kuin koskaan ennen ja minä voin sen todistaa. Emännällä taas on ilmeisesti poskiontelon tulehdus, mutta ei sitäkään saada lääkäriin.
Emäntä ei kuulema saa töissäkään paljoa tehtyä väsymyksestä ja jomotuksesta johtuen, mutta sinne se vaan taas tänäänkin lähti. Mitä lie sitten siellä saa tehtyä.

Ensi yöksi emäntäni siirtyy ent. Anssin, ent. vierashuoneeseen, nyk. minun huoneeseen nukkumaan. Saa sitten oven kiinni ja meidän ei tarvitse isännän kanssa hankkia korvatulppia.

Onko korvatulppa sama kuin korvavaikku? Vaikku on poistettava, mutta tulpat hankittava, sanoo isäntä. Ei siis sama juttu? Voiko vaikusta tulla tulppa? Eikö se taas olisi mainio juttu, eräänlaista uusiokäyttöä? Taloudellista, sanoisin minä.

Be cool!

Miun isäntä se vaan kuuntelee kaiket yöt Juicen kipalekokoelmaa!
Se sai sen pojaltaan lahjaksi ja nyt me joudutaan kaikki kuuntelemaan sitä.

Emäntä on katsellut jotain Liettuan kv koiranäyttelyn tietoja , muttei ole vielä(kään) löytänyt mitään sellaisia tietoja, joita Pike haluaa tietää.
Ai niin muuta kuin että se osuu 13.3-14.3 ajalle. Samaan aikaan olisi se Crufts näyttely siellä Birminghamissä 11-15.3. se on se iso näyttely, jonne Neppis voisi mennä. Se onkin netin mukaan kau-he-an iso näyttely ja siellä on se australialainen Jolly tuomarina. Minustahan se ei tykännyt, mutta Neppis sai vaaleanpunaisen nauhan.

Emännällä on Hirviöflunssa ja se kuorsaa rumasti kaiket yöt. Isäntä on sitä tökkinyt kyynärpäällä joka yö ja silti se pitää kamalaa meteliä. Minä luulin pitkään, että se kuolemankorisee sitten minä luulin, että se leikkii lumiauraa. Mutta, flunssahan se vaan siinä rohisee. Emäntä sai sen flunssan omalta isältään, jolle tuli paha keuhkoputkentulehdus jouluna. Emännän pappa kävi lääkärissä ja voisi se emäntäkin kyllä mennä Diacoriin hakemaan apua, mutta se väittää ,että sen on pakko olla töissä nää välipäivät, kun sen pomot ei kuitenkaan uskoisi, että se on taas kipeänä.
Kontorschef voisi ehkä ymmärtää, mutta sen ei vielä ennen tammikuuta tartte.

Emäntä näki kokouksessa käydessään e-kirjanlukijalaitteen ja ihastui siihen. Nyt se haluaa ruveta e-kirjavinkkariksi ja saada sellasen laitteen itselleen. Se oli kuulema aivan ihana! Nyt se vain huokailee, mistä saisi sellaisen käyttöönsä. Ne maksaa jotain 300 eetä kappale.

Olen miettinyt...

Mitenkähän Valkeat Sisaret voi? Emäntä pitäisi saada kurkkaamaan niiden blogia! Terveisiä ny' kuiteskii niillekii, jos sattuvat tänne sivulle!!!

Nii' ja sit sille sellaselle Sunnivalle sinne Beniniin kans' et vois laittaa vähän tuliaisia sitte.

Kontorschefin sill a la Lindemann oli tosi hyvää. En ole mikään sillipunaviinin ystävä, mutta emännän Joulu ei kuulema koskaan enää ole mitään ilman Kontorschefin silliä. Hillosipulit ovat jääneet pois Joulupöydästä ikuisiksi ajoiksi. Hieno resepti! Perhe kiittää reseptilahjasta!

TAPANIN PÄIVÄNÄ

Nyt on jonkun Tapanin päivä. Minä en kyllä tunne sitä, mutta kello kolme pitää mennä jonnekin Tapanin päiväkahville. Niin tai voihan se olla, että Tapanin pitää mennä ja minun ei tarvitse.

Ulkona on myrsky ja paljon kinoksia, joita tuuli siirtää ihan kuin Avara luonto-ohjelmassa Saharan hiekkadyynit siirtyvät tuulen mukaan. Minä sitten tykkään katsoa Affen ja Been kanssa Avara luonto-sarjaa. Affe istuu sohvan käsinojalla, Bee makaa siinä telkun edessä lattialla ja minulla on seisomapaikka Been takana. Koko ohjelma yleensä katsotaan. Emäntä sanookin, että se on meidän pikkukakkonen. ( En kyllä tiennyt että kakkosia on eri kokoisia.)

Minä tykkään joulukuusesta, enkä ole koskenut siihen ollenkaan. Se on kivan värikäs ja sitä voi vahtia siinä kuusen alla lepäillen. Eilen minä vahdin paketteja. Minä pidin erityisesti yhdestä kultaisesta paketista, koska perhe ei tiennyt mitä siinä oli. Minä kyllä haistoin! Se paketti oli pieni ja nelikulmainen. Siinä oli rusetti, jonka avasin. --ei se paketti ollutkaan minulle vaan Sakulle. Siinä oli pieni pala Martti-veljen leipomaa joululeipää. Minä sain sitten maksapateeta, katkarapuja, kinkkua, hyviä nappuloita, hirvenlihaa ja koiran kana-riisi makkaraa lohdutukseksi ja kiitokseksi kun olin tätä arvokasta pakettia vahtinut.

Naapurin Dina- se kiukkuinen vanhapiika J.Russel -  antoi yllätys yllätys, minulle joululahjaksi ihania puruluita ja-tikkuja. Minä en osannut antaa sille mitään, kun luulin, että se nyt kuitenkin vain murisee. milloinkahan sillä on synttärit?

Emäntä vie mun mammani tänään katsomaan Ilmoa. Nyt mamma aikoo viedä Ilmolle myös sen toisen parin kenkiä. Katsos hän vei Ilmolle sairaalaan kenkäparin, mutta vain oikeita kenkiä ja ne väärän jalan kengät jäi kotiin. Kahdella oikean jalan kengällä ei voi kävellä - tarvitaan myös väärän jalan kenkä.

 Eikö olekin kivaa, että Ilmo rupeaa kävelemään jo. Hyvä on se lonkka nyt ja siinä on paljon hienoja nauloja. Onkohan se nyt painavampi kuin toinen lonkka? Jos vaikka vetää vinoon, kun on painava? Uskallankohan minä nyt lepäillä hänen kanssaan lempituolissa? Pitääkö olla varovainen? Voi, että on nyt paljon Ilmolta kysyttävää!

Aaton aattona

Nyt pitää kirjoittaa kunnon punaisella värillä, koska on 23.12. Aikaisin aamulla yritimme emännän kanssa ensin hakea postilaatikolta isännälle hesarin, mutta emännän kenkiin meni lunta ja minulla ei ollut takkia. lunta oli tullut p a l j o n.

Emäntä aikoo tänään lyhentää työpäiväänsä ja siksi laitoin tuollaisen viikkokalenterikuvan tuohon esille. Emäntäni on yli viisikymmentä vuotta. Siitä ei parane laittaa tällaista kaaviota enää. Se ei varmaan ymmärrä ketään enää näin keskiviikkoisinkaan.

Vielä siitä lumesta: sitä oli niin paljon, että hupsahdin kinoksen sisään ja lunta meni korviin asti ja minun piti vähän itkeä. Ensin emäntäni ei edes huomannut mitä tapahtui, mutta sitten hänelle valkeni ja pääsin hyppäämään syliin ja me tulimme kipin kapin kotiin lämpimään. Nyt ei ole enää siperialainen sää. Tämä on jo alaskalaista lumitusta.

Illalla kuulema mennään hautausmaalle viemään kynttilöitä. Pääsen autoon mukaan. Voi kuulkaa, älkää kuvitelkokaan, että minä lähtisin perheen kanssa metsästämään sieltä lumesta oikeaa käytävää ja sopivia hautapaasia. Minä olen lämpimässä autossa ja viheltelen ;)

Minä haluan lähettää Ilmolle terveisiä, kun sen lonkka on nyt leikattu. Siitä tuli A-luokan jalka!

UPEITA runoja Kummitäti

Piken 70-v synttäriruno

Pike C. on ystävä iloinen,
ihan hyvän ikäinen,nyt synttärijuhlat laittaa.
Kas, hänen ystävilleenaina juhlat maittaa!

Olet osoittanut meille,
Savostakin pääsee maailmalle.

On käyty Hollywoodit, Hawaii't ja Pietarikin
-melkein
Ilmon passilla omistajan elkein.

Olet saanut paljon kokea,
Stockan, koiranäyttelyt, neppiksenkin.

Ja jaksat aina vaan jatkaa,
Ilomielin tätä elämän matkaa!!


Rakkaat synttärionnittelut naapurin Ninniltä,
joka rustasi runon palavereissa istuen
katsellen lumisadetta Keilaniemessä.


Piken 70-v synttäriruno runokoneella:

kotona suhinaa

hiljainen ilta

koirat ylpeästi rapsuttaa

tyyni kuu näyttelyyn

koirat haukkuu,

synttärit Hollywoodissa...

sunnuntaina

hiljaa mereen

haukku aina hoidossa - karvainen äänetön ilma

iloinen naapurit!

naputellut salainen kummitätini!!! Wauh-wuhh wuff

Mun Ilmoni on pipi!

Mikä on D-lonkka? Minun kasvatti-isälläni on nyt lonkkamurtuma ja iso ambbunlanssi on vienyt hänet isoon sairaalaan. Oikein palomiessedät olivat hänet kantaneet sinne jossain ilmapatja-makkarankuoressa ettei sattuisi hirveän paljon. Kaameita kelejä ja kynnyksiä näinä joulunaluspäivinä.
Onko tämä sitä sellaista Deelonkkaa? Se on kuulema vaivalloista. Sitten on sellaista A-lonkeroa, mutta en usko, että sillä on tekemistä anatomian kanssa? Vai onko?

Pike on vähän surullinen , kun se on nyt ilman oikeaa ukkoihmistä, kotona on vaan meidän karvaisia nelitassuja. Eikä me osata laulaa mitään joululauluja! Haukkumisesta Pike ei einnostu niin paljon kun silkit. Onneksi lahjaksi tuli uusi cd-soitin, (kunhan nappulat löytyvät)

Ilmolle pitää viedä sinne suureen sairaalaan ainakin mausteita. Siellä on aika terveellistä ja suolatonta ruokaa. Niin, ja sitten emäntä voisi lähettää niitä lehtiä luettavaksi. Sitä sellaista Suomen kuivalehteä se on tykännyt lukea, jopa ilman kurkunkostuketta ;)
Voisinkoha minä käydä siellä Neppiksen kanssa ihan salaa? Veisiköhän mun isäntäni meidät Piken kanssa sinne?

Minä haluaisin ruveta emännän kanssa kaverikoiraksi. Sellaisille kursseille pääsee, kun on täyttänyt 2 vuotta ja on hyvä luonteinen. Emännästä se olisi mainiota terapiaa.

juhlahumua

Muutama kuva tärkeistä hetkistä huonon kuvaajan ottamana, mutta Pitkäsen Johannalla oli hyvä kamera ja emäntä veikkailee, että häneltä Pike saa paljon onnistuneita kuvia.

Minä puolestani haluan mainita, että Gallow's Birdin henkilökunta Nean johdossa oli tehnyt upeaa työtä. Nea on wauh-wuff -aahh - ja mikä hymy sillä on!

Dagen efter ;)

Nyt on vietetty minun mammani syntymäpäivät Gallowsissa. Minä, Cherié ja Neppis emme päässeet mukaan, koska sinne oli ikärajana 20 vuotta. Siellä tarjottiin alkomahoolia. Perheeni kertoi, että siellä oli valtavasti Piken sukulaisia ja ystäviä, koiraihmisiäkin - ainakin Raisa ja Paula ;D!! 

Paula oli laulanut kauniin laulun Pikelle ja Paulalla on kaunis ääni. Hän on ottanut laulutuntejakin, mutta emäntäni kertoi minulle ihaillen, että laulu oli sellaista luonnostaan soljuvan nautittavaa. Minun emäntäni osaa laulaa vain nuotin vierestä (on kuulema tosi vaikeaa tehdä niin aina, sanoi isäntäni minulle).

Tuossa kuvassa vuorostaan Esko Nick (nickname Egon) laulaa Pikelle upeaa fanituskappaletta ja harmi ettei nyt voi kuulla Egonin upeaa ääntä. Hän on hyvä laulaja ja tarvittaessa sanoittaakin hauskasti. Tämä oli ollut raikuvien aplodien paikka ja ehdottomasti illan kohokohta. Moni olisi kuunnellut taitavaa esiintyjää enemmänkin.

Pike sai paljon paljon lahjoja ja haleja ja Piken siskon puhe oli kuulema niin hieno, että sen voisi melkein bloggata, jos vain olisin sen kuullut :(.

Salainen kummitätini Ninni oli kirjoittanut hienon Gallowsin perinteisen juhlarunon, joka oli Pikelle tosi tärkeä juttu. Pike kun rakastaa runoja ja runoilua. Kummitätini myös teki hartiavoimin töitä juhlien onnistumiseksi. Hän kantoi shampanjalaseja, tarjottimia ja keräsi laseja ja roskia ja huolehti ihmisten olemisesta. Ajatelkaa nyt --oli myös hänen syntymäpäivänsä!!

Minä haluaisin kovasti bloggata salaisen kummitätini molemmat runot niin ne olisivat täällä tallessa meille kaikille.Minneköhän Pike ne laittoi juhlahumussaan?

Juhlat kestivät pitkään ja niistä kuullaan varmasti kauan. Kaikilla oli ollut valtavan hauskaa. Onnellinen Pike!

Hyvää peräpäivää -dagen efter! (osaan ruatsiikin)

PIKEN SYNTYMÄPÄIVÄ

Käytä aina turvavyötä!

Tänään juhlitaan Piken 70. syntymäpäivää Gallowsissa. Sinne on tulossa paljon vieraita ja perheeni on tehnyt monta iltaa ja yötä töitä, että Pikellä olisi kiva juhla. Minä olen auttanut niin paljon. Minä olen syönyt kaiken mitä leipurilta on pudonnut pöydältä lattialle ja nyt minulla on masu pipi. Taidanpa paastota seuraavan vuorokauden.

Koiria ei ole kutsuttu, mutta olen tehnyt emännän avulla aika kivan lahjan Pikelle ja sitten emäntä on luvannut perustaa Honeycoat's kennelille kotisivut ja olla sivujen admin. Siihen menee kyllä kauheasti aikaa jos sitä hoitaa hyvin, mutta minusta voi olla siinä työssä suuri apu :-D.

Tänään on salaisen kummitätini oikea syntymäpäivä. Minulla on hänellekin lahja ja sitten Danskulle on joululahja. Minä olen tänään etten sanoisi aika lahjakas!

Emännällä syttyi aina uudelleen

On se kuulkaa kummallinen tuo minun emäntäni. Hän kävi eilen illalla Geenaisten kanssa laulamassa joululauluja kirkossa ja tuli sieltä kotiin varsin hilpeällä mielellä.

Vielä tänäänkin sille oli töissä sanottu, että se säteilee hyvää tuulta. Voi se toki johtua sen uudesta potta-frisyyristä, jonka väri on kettumainen (oikea nimi värille on kuulema auringon lasku).

Min'en ainakaan haluaisi tuon väristä kuontaloa.

Ai otsikko? No katsos, kun emäntä ei osaa laulaa - se vaan hoilaa ja hukkaa laulun sanat ja sitten se on välillä väsyneenä niiiiin svenska talande, että nyt sille sitten kävi näin, että sen Jeesus-lapsi syttyi aina uudelleen. (po. syntyi uudelleen you know). Isäntä oli mukana ja istui emännän toisella puolella ja toisella puolella istui Tepa. Ensi vuonna saa isäntä istua Tepan vieressä ja molemmat saavat kuulema laittaa persiljapuntit korviin (ihan kuin Asterixissa) etteivät kuule kun Raisa laulaa ihan täysillä.  Oli se vielä noussut väärän vikan säkeistön aikana seisomaankin, mutta kaikki nousi perässä niin eipä tuo haitanna. Kunnia kuin kunnia, sanoi entinen pyhäkoululainen.

Vielä Geessäkin olivat BBDG (Big Beautiful Duo Girls of Gallows) laulanut salille Joulu yö juhlayö taiwaninkielellä. Swahili on vielä harjoitteilla. Moniäänisyys on aika hallussa. Yks sävel sinne ja toinen tänne, niin on bassot ja koloratuurit balanssissa. Nuotteja ei kuulema tarvita!

Onneksi minun ei ole tarvinnut osallistua näihin mihinkään!

Punakaula?

Joopa joo. Tänään taas oli niin kylmä, että käännyin kotiin. Eilen illallakin oli niin kylmä, että jätin isännän kävelemään pihalle ihan yksin. Siellä se sitten talutteli tyhjää remmiä, kun meikäpoika jo jonotti ulko-oven takana sisäänpääsyä. Minun tontistani on tullut osa Siperiaa!

Nyt muuten kuljen sellainen strobovalo !punainen! kaulan ympärillä. Isäntäni löysi sen tuolta Voittaja 2009 näyttelystä ja osti minulle, että näkyisimme pimeässä. Minä olen tähän asti onnistunut hukkaamaan jokaisen vilkkuvalon kaulapannastani, mutta tämä onkin sellainen kokopanta ,joka on punainen valo. En oikein osaa suhtautua siihen, emäntä vielä vähemmän. Hän myöntää että se on erinomainen juttu mutta jotenkin vierastaa sitä silti. Mieleen kuulema tulee nuo Viking risteilyllä lapsille drinkkeihin laitettavat valojutut :) No lapsihan se vielä minäkin, eikö totta.

Kylmät varpaat

Tänään oli tosi kylmä aamu ja kun vielä iltapäivälläkin oli kylmä niin minusta tämä Suomen ilmastonmuutos on kyllä aika kauheaa. Minä olen kuullut, että oisi kyse ilmaston l ä m p e n e m i n e n  eikä kylmeneminen mutta Laakkosen mittarin mukaan nytkin on -14 astetta ja kaikki kanitkin ovat menneet koloihinsa!

Emäntä on saanut tiedustelun, josko minua voisi käyttää Venäjällä astutukseen ja sitten yksi ruotsalainen mieskin Gävlestä kyseli minusta kaikenlaista. 

Pike opetti nyt, että hyppyraha on 500 vanhaa rahaa  ja jokaisesta pennusta samanmoinen ja narttu tulee aina minun luokseni kylään. Aika metka juttu!

Isäntä sanoikin, että hänkin rupeaa hyppimään eikä ole tiennyt että pennusta saa rahaa. Hän nauroi, että miehiä on jymäytetty, sillä hänen tutut ovat aina olleet äidille ja pennulle maksumiehinä.

Piken kanssa totesimme, että isännällä ei olekaan rotukirjaa ja kaveritkin ovat varmaan samaa maata :D.

Tuija, Roosan emäntä tarjosi minulle Geessä lammas-riisi nappuloita ja minusta se oli kivaa. Muuten siellä olisikin ollut vallan yksitoikkoista. Emäntä ja Pike vaan nauroivat, että nyt lähtevät Neppis ja Pike näyttelymatkalle Liettuaan maaliskuussa. Neppikselle joku Tampereen näyttely on vain välipala matkalla Missiksi. Pitääköhän Neppiksen ruveta ottamaan kauneusunia?  

No, minä poika se vaan porskutan as usual homemadena vaan.

Pohdin tässä vielä illan päätteeksi, josko Janne-tonttu toimitti ET:hen Valkeiden Sisarten ja Dryadiksen paketin?

Nyt menen nauttimaan takkatulen lämmöstä ja vallan mukavista hetkistä, kun Saku ja Raisa juo punaviiniä ja lukee kakkureseptejä lauantaita varten. 

**Emännän tukka on muuten aika patamallia --kävi kampaajalla --uhh.**

VIhreä nauha

Tänään oli Pohjoismaiden voittaja 2009 kisat. Se oli sellainen kansainvälinen koiranäyttely messukeskuksessa. Se oli nyt eri näyttely kuin eilen. Tässä on emäntäni laittanut muutaman kuvan meidän tämän päivän keikasta. Keskimmäisessä kuvassa olemme kaikki kolme Honeycoat'sin osallistujaa. 

Minä olen tuossa siskojen keskellä! 

Ja kuulkaa tänään oli minun vuoroni olla aika hyvä. Olin Junnu nelonen! Sain vihreän nauhan :)

Tuomari, joka oli suomalainen nainen,  kirjasi minusta:

" Kookas hieman pitkäkuonoinen ja suurikorvainen nuori uros. Erinomaiset suorat eturaajat ja hyvin kulmautuneet takaraajat.  Hieman karkea karva. Vielä vähän epätasainen väri. Esiintyy reippaasti." Laatuluokka JUN: EH, Kilpailuluokka: JUN 4.  

Aika hyvin menestytty kotikoiraksi, sanon minä. Emäntä oli ihan kauhian hämmästynyt, koska siskot ovat prinsessoja - katsokaa vaikka meidän kuvasta.

NEPPIS ON JUNIORIVOITTAJA 2009

Kuvasarja Elegant Eugennien voittokulusta. Vierellä viimeisessä kuvassa myös Cherie siskoni. Aina ei voi voittaa ja naisille häviää aina sanoo isäntä, mutta minun siskoni on matkalla Miss Universumiksi, sillä hän pyyhkäisi palkintopöydän tyhjäksi tänään Voittaja-näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa. Se oli suuri asia minun kasvattajalleni Pirkko Candelinille. Todella pitkä kasvatustyö tuli noin palkituksi. Harmi ettei osattu odottaa tätä ja hankkia kuohuviiniä. Honeycoat's kennelistä kasvaa siis myös huippuyksilöitä yhden Edin lisäksi.

Nyt Piken ja Neppiksen on matkustettava Birminghamiin suureen koiranäyttelyyn, jonne kutsutaan vain maiden parhaat. Ajatelkaa minun siskoni lähtee kutsukilpailuun ensi vuonna. Hän sai jo sellaisen vaaleanpunaisen osallistujalapun sinne ulkomaille. Niin ja paljon pokaaleja! Emännän kassi vaan kolisi, kun niitä lastattiin sinne ja Hurtta- firmakin antoi voittajalle kassillisen mm. upean taluttimen.

Minulla ei mennyt hyvin. Jouduin jo ekasta laakista ulos sinisellä nauahalla ja sain aika surkeat arvostelut. Emäntä jo sanoi, ettei tarvitse enää noihin bileisiin osallistua ensi vuonna. Tuomari Petru Muntea Romaniasta lausui näin:

" 12 kk vanha (väärin!!!) uros. Melko suuri. Hivenen hyperaktiivinen (haukahdin 2 kertaa kehässä), liian pitkä kuono, kyynärpäiden alla ei tarpeeksi jalkaa (muut sanovat että pitäisi lukea ilmaa). Hyvät hampaat ja purenta kunnossa. Korrekti pää ja hännän kiinnitys. Oikeanlainen turkki ja sen väritys."

Aika omituista olla suuri ja sitten puuttuu jalkaa tai katsojien mielestä ilmaa. Mitä se sitten tarkoittaneekaan. Oli muuten huonoin sijoitus ever. 

Sain siitä Laatuluokka JUN: H.  

Joka tapauksessa juhlitaan Elegant Eugenien menestystä!

Minusta tulee kotikoira :)

Kukkakoira ja muuta hauskaa

Hei katsokaapa kuinka kauniin koiran eräs japanilainen ikebana-osaaja on tehnyt krysanteemeista. Mistähän kukista voisitehdä  silkkiterrierin  ---älkää kuitenkaan ehdottako harmaata naavaa, vaikka se väritykseltään ja pituudeltaan sopisikin.  Naavaa ei enää kasva puissa samalla tavalla kuin emännän lapsuudessa.

Minä olen tänään vähän hiljainen. Tulostusongelmia. 

Emäntä tuossa laittautuu töihin menemistä varten. Hän on tehnyt tosi pitkiä päiviä sellaisia 11 tuntia jne. Nyt hän sanoi ottavansa muutaman tunnin takaisinpäin ja pesi pyykkiä täällä kotona. Minä en kyllä ymmärrä mitä lepäämistä se on, mutta jos se on emäntäni käsitys kivasta niin minkän minä ihmismielelle voin.

Emäntäni on ruvennut saamaan joululahoja. Valkeiden sisarten emäntä lähetti hänelle jonkin joululahjan, mutta vielä se on paketissa piilossa. Saapi nähdä kauanko emäntä malttaa olla sitä kurkkimatta. Ei takuulla kestä jouluun asti - ei takuulla. Lyödäänkö vetoa?

Emäntä sai eilen Valmalta aivan ihanat punavalkoraitaiset villasukat ja tuli niistä iloiseksi. MInä en saanut niitä edes nuuhkia, niin hienot ne ovat. Sen vuoksi päätinkin ravistella sitten isännän vanhan villasukan. Minä katsos harjoittelen näitä temppuja sitä seuraavaa kehätuomaria varten, jos sekin nyt äityy heiluttelemaan minulle sukkaa, kuten se aussie-tuomaritäti.

Lauantaina ja sunnuntaina on tarkoitus mennä koiran katsastukseen messukeskukseen. (Minut on katsastettu useammin kuin meidän kaksi autoa yhteensä!)

Meitä on siellä 17 000 haukkujaa!! Siskotkin tulevat sinne ja meitä on 33 silkkiterrieriä. Tuomarointi alkaa ekana päivänä kello 10 kehässä 16  ja sunnuntaina kehässä 63 klo 12.30.

Älkää vaan sanoko, että minun on taas poukkoiltava siellä ensimmäisenä. E niinkuin Eddy!

Isäntä Turussa 29.11.2009

Minä ja isäntäni viihdymme keskenämme tosi hyvin, eikä siihen naisväkeä tarvita joukkoon. Viimeisen kuvan kiiltävä esine on emännän takista killuva heijastin. Aina naiset tuppaavat mukaan kokonaiskuvaan jollain tavalla .....

Minulla oli isännän kanssa tosi kiva matka!

Neppis-sisko Turun kv koiranäyttelyssä

Tässä on siskoni Elegant Eugenie Turussa 29.11.2009 jossa hän tuli Junnu kakkoseksi ja koko kilpailussa edusti perhettämme hienosti sijoittuen pistesijoille. Hän on kovassa seurassa pärjännyt kaikkien kaunotarten joukossa upeasti. Minun siskoni on tuleva Miss Universum!

Eddyn retki Turkuun 29.11.2009 junnuna.

Nyt tähän muistiinpanoon tuli kuvia Turun kansainvälisestä koiranäyttelystä, sillä emäntäni on nyt oppinut siirtämään ihan itse kuvat kamerastaan omaan macbookiin.Tämä oli se näyttely, jossa tuomaritäti ei pitänyt ilmettäni terrierimäisenä. 

Pike teki kyllä parhaansa, hänellä oli jopa hieno ruskea housuasu päällä ja kaunis koriste vyö, mutta "no can do".

Stobovalo pepussa

Isäntä löysi sieltä Turun koiranäyttelystä sellaisen uudenlaisen heijastimen minulle.
Se on sellainen diskovalo joka vilkkuu. Todellinen strobo. Ensin ne laittoivat sen minun leuan alle kiinni, mutta kun emäntä alkoi ulkoiluttaessaan katsoa minua kieroon ja saamaan kamalia "kohtauksia", katsoin paremmaksi siirtää sen härvelin vilkuttamaan peffareiän puolelle. Samahan se on, killuuko strobovalo etu- vai takapäässä. Minua se häiritsee vähemmän takapäässä eikä emännän tarvitse katsoa kieroon. Sitä ei muutenkaan kiinnosta mun peffa, muulloin, kun silloin jos mun häntä on likainen tai karvat liian pitkät. Pimeässä se näyttää kyllä aika päheeltä - ei emäntä eikä peffa, vaan valo näyttää blingiltä.

Emäntä lähtee tänään pikamatkalle Tukholmaan ja takaisin. (no money) Me miehet jäämme kotiin ja perjantainahan on Olutklubin pikkujoulukin, joten ei sitä olisikaan voinut mihinkään matkustaa. Katsos, ei kannata riskeerata hyvää viikonloppua laivamatkailuun, jos vaikka kohta sattuu jokin peräsin- tai ruorivaiva ja matkustajat jää jumittamaan sinne laivalle, eikä pääse laivalta ajoissa pois ja sitten ei näekään viikonloppuna kavereitaan.

Minä vähän odottelen joulupaketteja.

Emännän mukana menee Ruotsiin yksi pinkki joggingpuku, jossa on pinkillä pohjalla hopeisia störsseleitä ja asun jogginhousut on mustat ja niissä on vaaleanpunainen sivusauma.. Se puku on niin pieni, että se menee nyt Pisara-nimiselle Chihuahualle Älvsjöhön. Tiedä sitten pukeutuuko nuo ruotsalaiset koiraneidit ollenkaan, kun niiden emännätkin kulkee kesäisin aika nakuna.

Niin, niistä joulupaketeista. Niissä saisi olla lihaisia koiranameja, jokin kiva fleecepusakka selkäkoko 35 cm....Maksapasteijaa saa lähettää ja leluja tietysti.
Hygienia tarvikkeista en niin paljoa välitä, mutta joku pehmeä pyyhe voisi toki olla kiva.

Eiks' jouluna kuulu lahjoa? Minä voin kyllä ottaaa vastaan.
Saa antaa!!!!

Turun kansainvälinen koiranäyttely

Käytiin äsken Turussa!

Siellä oli sellainen ihmeellinen iso talo, jonne piti kaikkien koirien mennä haukkumaan. Minua ja Neppistä ei huvittanut haukkua.Meillä köyhillä on tallella tyyli!

Sitten siellä oli sellainen tukeva jollymainen australiatar tuomaroimassa ja meidän kemiat eivät kohdanneet. Vaikka Pike kuinka yritti saada minua innostumaan siitä tädistä, niin minusta sen leikit (mm. valkoisen sukan heilutuksen ihailu ja sormen seuraaminen) olivat ihan tyhmiä. Ei kovinkaan viisaasti ajateltu minulta. Minä en ymmärtänyt, että pitää olla siitä hirveän innostunut ja ihastunut siihen tätiin. 

Minua tympi!

Arvostelussa sitten luki: Terrieri-ilmeet puuttuvat. Ei kanna korvia oikeassa asennossa. Vahvat kulmaukset (se on hyvä juttu) Hyvä kaulan pituus (hyvä!) Liikkuu hienosti (vau!). Häntä liian kippura (aina siitä sanotaan ;)Pitkä kuono (oho!). 

Laatuluokka JUN:EH, Kilpaluokka JUN:1, mutta that's all, punainen nauha.

Neppis sai vaaleanpunaisen nauhan ja tuli neljänneksi likkojen sarjassa. Minusta se oli hieno juttu. Se on tuo mun sisko niin soma.

Me ei ehditty ollenkaan ostoksille ja muutenkin päivä oli höselö, koska isäntäni unohti minun kaikki varusteet (kopan, harjat, näyttelyremmi, namit, vesikupin etc etc) meidän eteiseen Espooseen ja se huomattiin vasta Turussa. Siellä mentiin sitten lainakamppeissa :D. 

Kotiinkin lähdettiin tosi vinhaa vauhtia, onneksi oli pissatauko Design Hill'n kohdalla. Siinä oli myös ravintola, jossa Pike tarjosi kaikille lounaan. 

Neppis löysi itselleen matkustuspaikan, jossa ei tule paha olla. Neppis matkustaa nukkuen oman kopan päällä, ja kun siihen ei kosketa ja ajetaan tasaisesti niin kaikki menee hyvin.

Seuraava näyttely on jo joulukuussa.

ps. Minä tulostin mielipiteeni Turusta kävelytien kiveykselle Messukentäntien kupeeseen.

Japanilaiset kukkakoirat!

Moi! Nyt meni Edi- sedältä jauhot suuhun. Minä nimittäin luulin, että nämä ovat oikeita tyttöjä. Emäntä valisti, että kyseessä ovat japanilaisten floristien tekemät krysanteemikoirat.

Vauh wuff - 2 yötä koiranäyttelyyn.

Pilttiä

Minä olen löytänyt uutta syötävää. Sen nimi on Piltti. Minä tykkään sellaisesta mössöstä, jossa on couscousia ja kanaa. Minä tykkään myös siitä uudesta bataattilaatikosta, jota emäntä on pari kertaa ostanut.

Näitä olen syönyt vasta sen "keltainen kakka"-episodin jälkeen. Ei en todellakaan aio kertoa teille tarinaani vatsan toimimattomuudesta ja tulosteideni väristä :)

Salainen kummitätini kävi eilen poikansa Danielin kanssa hakemassa meiltä yhden sängyn minun huoneesta ja jotenkin nyt tuntuu, että Anssin sänky on pienentynyt ja lattiapintaa olisi enemmän. Emäntä suunnittelee kauhiasti kalustamista. Minusta ei tarvitsisi niin paljon hosua.

Minulle ovat tärkeintä pisupaperi (hätävarana - muuten en juurikaan käytä. Bjurströmkin sanoi joskus,että voi tulla jännäpisu ennen jotain tärkeää juttua...)

Toinen tärkeä juttu on punainen Muumimamma alusta ruokakupin alla. Nämä tärkeät kun löytyvät huoneesta huokaisen very happy. Sininen Muumialusta ruokakupin alla ei kelpaa. Haluan kaikkein mieluiten ruskean lautasen. Nimenomaan ruska-sarjan lautasen kattaukseeni.

Juu, en minä ole nirso ollenkaan, mutta kuten Artsi taannoin sanoi: " köyhälle ei jää kuin tyyli". Joten, koska minulla ei ole rahaa, jäljelle jää tyylillä eläminen.

Hollywood Magic :)

Minä olen nyt aika hiaano. isäntä vei minut Pikelle trimmattavaksi, koska viikon kuluttua on Turussa koiranäyttely ja olemme kaikki lähdössä sinne. No, Nana ja Ilmo jäävät kotiin, mutta me muut ollaan menossa. Oli oikein ihana yllätys, kun Piken luota löysin Hollywoodin Tarjan. Hän on tullut Piken avuksi ja iloksi kokonaiseksi viikoksi. Se on varmasti Ilmolle ja Pikelle ihana ja suuri asia. Tarja ja minä match oikein hyvin. Hän on kaunis ja minä komea --mikä pari!

Pike laittoi minun naamakarvat ja nyt näen hyvin ja parran kaikki homotössöt ovat poissa. Pystyn syömään kupista kuin kupista ilman että koko menu on poskiparrassa.

Eilen oli Nöykkiön saunaseuran G-kokous ja vaikka emäntä oli antanut miehille krapulatontun aamua varten, niin silti isännällä oli aika hankalaa. Minä menin sitten hänen seuraksi aamusuihkuun ja hänkin olisi saanut pestä minun yorkkie-shampoolla rintakarvansa, jos olisi halunnut. Kumma juttu, ei halunnut, eikä kelvanut. Kai se siten on ihmisillä eri lailla nuo turkishommat, höh. Minusta minun uusi shampoo oli varsin toimiva - aika neutraali tuoksu ei mitenkään "old spice päällekäypä". Very chic.

Emäntä aikoo huomenna panna kaiken energian peliin ja mennä töihin. Se sai yksissä juhlissa monilta kuulla, että ne oli jo johtoryhmän kokouksessa pohtineet emännän kohtaloa. Töitä ja rahaa kun ei firmassa ole, niin emännästä on tullut jonkinlainen ongelmajäte, mutta se itse sanoo, että kuusi vuotta vielä eläkkeeseen, jos saisi sen olla vaikka pienessä kirjastossa tavallisena kirjastonhoitajana. 

Unelmia ;). Hassua tavoitella tavallisuutta. Minä haluan olla erilainen. Emäntä siihen, että niin ne nuoret...

Minun lähiunelmani koskevat koiranäyttelyä: olisipa se australialainen lady-tuomari kaunis ja näpsäkkä, wuff.

Stockan koiraherkuissa

Minä olen ollut aamupäivällä Stockalla kävelyllä. Kävelin oikein hienosti, mitä nyt vähän lattiaa nuuskin, mutta olin oikein korrekti. Kävimme hakemassa minulle herkkuja koiraosastolta. Minä tykkään niistä ovista, jotka auteavat itsekseen. Siinä tuntee itsensä tosi hienoksi herraksi, kun niistä kävelee. 

Parkkihallissa oli yksi vanha pariskunta, joilla oli kotona mäyräkoira ja minä menin niiden kanssa hissiin vaikka emäntä oli vähän sitä mieltä, että mennään seuraavalla. Se rouva oli niin hyvän tuoksuinen ja se vanha herra puhui minun kanssani oikein pitkään. Mukava apriskunta.

hömötintti ja kummitäti

Minä olen nyt oikea pubiseisoja! Katsokaa vaikka kuvasta. Tässä minä seison T-laiturin reunassa Valmaa vastapäätä ja pidän vahtia isännän siideriä tuijotellen.

Olin äskettäin hakemassa isäntää pubista ja tapasin myös salaisen kummitätini, joka oli niin kiltti, että lähti jopa sateeseen pissittämään minua. Siksipä minä sitten palkitsin hänet haukkumalla yhden sellaisen hömötintin, kun kummitäti sanoi, että se ei aina ole kiva asiakas. Minä siinä sitten menin sitä hömötinttiä lähemmäksi ja sanoin tomerasti VUHH! ja sitten kyllä heti tulin takaisin veteraanipöytään. En minä yleensä hauku, mutta eilen oli hieman sellainen haukkupäivä. haukuin kyllä kaksi koiraakin siinä pubin pääovella kun joidenkin piti tupakoida. 

Minä en oikein ymmärrä sitä tupakointijuttua. Ensin laitetaan kauheasti päälle, sitten mennään ulos huonoon säähän. Hypellään paikallaan ja kärytetään sellainen ihan vaatimaton pikku paperossi, sellainen luuta pienempi ja sitten ei tapahdu mitään -- ei niin mitään. Sen jälkeen mennään sisään, riisutaan ja haistaan pahalle ja taas juodaan jotain hetki ja eikun sama homma uudelleen. 

Minusta oli kivaa kun salainen kummitäti käveli kanssani, oli jotain tekemistä. Näytin sille jopa että sadevettä voi juoda ;) aina ei tarttisi ottaa olutta.

 

Tiilitalossa asuu onnellinen ZOO

Otsikko ei ehkä matsaa nyt tämän kuvan kanssa, joo, sillä se on otettu saaressa. Mutta, kun en ole pitkään aikaan esitellyt näitä asuinkavereitani ja Anssikin sanoi, että voisinhan minä yrittää olla enemmän koira kuin kissa. Hänestä oli hauskaa katsella miten me kaikki kolme peseydyimme samalla tavalla. 

Suklaanruskea Burma on Alfred 10 vuotta joulukuussa ja takana oleva on Blixten 17 vuotta huhtikuussa. Blixten on aito Muuralalainen kujakatti kissatädin talosta. Kävimme hänet Anssin kanssa hakemassa pienellä korilla, kun Anssi oli 7-vuotias ekaluokkalainen.

Alfred tuli meille vuonna 2000 juuri kun muutimme tähän omaan taloon ja Alfred on haettu Millamarin kennelistä Valkealasta. Samasta kunnasta, jossa emäntä on syntynyt kauan sitten.

Nyt me kaikki hoidamme emäntää, kun se nyt yrittää saada saparon sijasta kärsää. Se hokee koko ajan että 'on tämä yhtä kärsimystä tämä hengittäminen'. Kai sitä kärsän kautta hengitetään. Vielä en ole kylläkään huomannut mitään edistystä emännän nenässä, joten kovin on hidasta tämä Hini-taudin lopetus. 

Tänään emännällä kyllä oli jo vaatteet päällä ja se kävi äitiään ja isäänsä katsomassa, mutta ei ne paljoa emännän voinnin päälle ymmärtäneet. Siinä talossa ei olla koskaan kipeitä tai ei ainakaan valiteta vaivoja avoimesti.

Huomenna emäntä aikoo olla rohkea ja pukea siistit vaatteet päälle ja mennä Stockalle kahville. Se haluaa tuntea itsensä jälleen ihmiseksi :) hah hah, oli kärsä tai sitten ei.

lallati lallati lauantai :)

Tänään on ollut kiva päivä, sillä olen saanut naudan lapaa, jossa oli luu mukana ja sitten olen saanut ulkoiluttaaa emäntääni.  Hän on kyllä aika hidas kävelijä vielä, mutta kävelimme kuitenkin koko kahdeksikon puolikkaan ja vieläpä sen osan silmukkaa, jossa on kunnollinen ylämäki.

Olisin laittanut tähän mukaan yhden skannerikuvan, mutta jostain syystä perheen skanneri ei tänään halua toimia. Täytyy laittaa viesti tuonne Anssille, että käväiseen ihmettelemässä laitetta. Emäntä on varmasti huuruspäissään painanut jotain ihan väärää nappia ja nyt se skannaaa jonnekin ulkoavaruuteen. 

Emäntä on muuten keksinyt, että se pyytää jotain lattioiden joulusiivousta varten Big Bossin Annikan apua. Minulla ei ole oikein muistikuvia joulusiivouksesta, mutta enhän asunutkaan silloin vielä täällä, vaan elin Piken luona vauvalassa. Ajatella, etten edes tuntenut tätä perhettä. Emännällä on aina välillä paha mieli, kun se ajattelee, että joku muu perhe olisi ollut minulle parempi ja kiltimpi, mutta minusta näin on mainiota, ihan hyvä näin.  Jos emäntää asiat ahdistaakin niin isännällä ei ole elämänmenon kanssa ongelmia. Onko joulusiivous joku ankara ponnistus vai eräs adventin iloista?

3 Karhua ja Kultakutri

Kuvassa on pikalukuna kerrottu G-miehille iltasatu "Kultakutri ja kolme karhua."

Näin pikamedioiden aikana on minusta paikallaan aina välillä helpottaa isäntäni ja hänen ystäviensä elämää. Kuvasadut ovat nyt suurinta huutoa iltaisin.

Jäähelmiä ja lunta

Minulla on niin hyvä olla. Sekä isäntä että emäntä olla köllöttävät kotona ja minä olen saanut lohta aamupalaksi. Ne sanovat, että nyt ei jaksa muuta. Niillä on se Hini-tauti. Emännällä oli vähän lämpöä tänä aamuna, mutta isäntä lähti pissilenkille ennen kuin söi aamupalansa ja otti sen Tamiflu-lääkkeen.

Valman villasukkien vieressä on ihanaa köllötellä. Olen makoillut tuossa emännän sängyn jalkopäässä ja kuunnellut sen kanssa radiota.Emännällä on punaiset villasukat. Ne olivat olleet myös sairaalassa mukana. 

Raisalla on aika paljon kirjoja yöpöydällä, mutta sen voimat ei kuulema riitä pitämään niitä paksuja kirjoja kädessä. Vessaan se vielä tänäänkin meni seiniä pidellen.

Nyt illalla pitäisi mennä Viviä tapaamaan. Vivi on minun eläinlääkärini. Tarvitsen ensi vuotta varten kansainvälisen passin ja sitten pitäisi ottaaa muutama rokotus. Matokuurin jo söinkin ja ne matotabletit maistuivat tosi hyvältä, vaikkei Neppis sitä uskonutkaan. Saa nähdä muuten kumpi noista raihnoista jaksaa minut sinne Viville viedä. Hmmphg.

Ukkojen saunailta !

Minä sain kuulla vitsin ja koska tässä kehutaan salaisen kummitätini firman luuria, kerron vitsin teillekin.

On ukkojen saunailta ja miehet istuu altaalla isolla kaveriporukalla.
Viina virtaa ja kaikki pienessä laitamyötäisessä. Meteli on kova, musiikki soi ja kaikki yrittää kännissään puhua kaikille Ja yhtä aikaa. Tunnelma hyvä.

Pöydällä oleva kännykkä soi ja mies vastaa siihen: 'Haloo.'
'No hei kulta minä täällä. Kauhee mökä siellä. Onks teillä hauskaa?' kysyy naisääni.

Mies vastaa: 'Joo, hauskaa on. Lähetään tästä kohta baariin.'

'Okei. Ole sitte kiltisti siellä.' sanoo nainen ja jatkaa:
'Kuule, kultapuppeli; kun mä tässä just sattumalta olin kävelyllä ja huomasin tossa kultakaupan ikkunassa taas ton sormuksen josta mä olen sulle aina puhunut niin etkö sä nyt vois sen verran antaa mun törsätä kun sen hintakin on nyt tosi halpa. Vaan vähän yli 2 tonnii mut siin onne smaragditkin.'

'Ai. Paljoko yli?' kysyy mies.

'No vaan vähän. 3:n tonniin ne sen lupas. Saanhan mä sen ostaa jooko.Pliiiiiis kultapuppeli.'

Mies empii hetken ja sanoo sitten: 'No okei. Osta nyt sitten.'

Nainen jatkaa: 'Ai niin. Se mun vanha auto on tosi surkee ja ruman värinen.
Mä oon jo pitkään katellu jotain nätimpää ja nyt sitten tänään mä huomasin et tossa autoliikkeessä oli se IHANAN värinen vielä myynnissä. Saanhan mä käydä ostamassa sen?

JOOOOKOOO? Kulta rakaaas? Se on sen 34 tonnii, mut ne jo lupas antaa sen kokonaan sun kultareunasella kortillas ja ilman käsirahaa. Kulta voinhan mä tämän kerran vähän törsätä kun se on ihan pakko se auto vaihtaa. Jooko?'

Mies tuumii hetken ja painaa sormea toiseen korvaan koska meteli on kova.
Kaverit taustalla huutaa että lopeta jo se jaarittelu ja tule kaljalle.

'Okei, okei. Osta nyt sitten', mies sanoo vihdoin.

Nainen tajuaa tässä vaiheessa että ukko on tänään aika lepsulla mielellä ja erittäin suopea.

Nainen jatkaa: 'Sit kulta mun on ihan nyt pakko viel kysyy sulta yhtä toista juttuu.Ethän sä suutu?'

Mies: 'No en tietenkään. Kysy vaan'

'No kun mä oon jo pitkään katsellu tota naapurin Sakua sillä silmällä Ja mun tekis ihan hirveesti mieli antaa sille. Jos mä vähän tänään meen sen luo istumaan iltaa sen kanssa hyvän viinipullon kanssa niin ethänsä suutu!?
Ethän kulta kun kuitenkin sua mä vaan rakastan.'

'No en mä nyt tosta suutu' sanoo mies. 'Mee vaan. Mut ei sitte ilma kumia.'

'No ei tietenkään. Ai nii ja viel yks pikku juttu kulta puppeli; saahan mun äiti uudenmiesystävänsä kanssa muuttaa meille kun on ihan turha niitten maksaa vuokraa kun meillä on näin iso talo.Voihan ne muuttaa jooko?'

'No, voi voi.', vastaa mies. 'Oliko sulla muuta?'

'Ei muuta kulta. Kiitti hirveesti. Nähdään aamulla. Pusi pusi.'

'Pusi pusi.' Mies pistää puhelimen kiinni ja katselee sitä
mielenkiinnolla.

Huutaa sitten mölyävälle kaveriporukalleen:

'Aika näppärän pieni tää uus Nokia. Kenen tää on?

Selvä saparo!

Emäntäni on juuri palannut viiden tähden saparon kasvatuslaitoksesta takaisin kotiin. Olin ihan varma ettei sillä enää henki pihise, mutta sieltä se vaan tulla tupsahti tänä iltana himaan. Kovin on ikäisensä näköinen, joten ei se ainakaan mikään beuty-farm-matka ollut. 

Emännällä oli kumma kyllä kuitenkin ollut  '5 star'  alppimaisema Kasavuorelle päin rakennuksen kuudennessa kerroksessa, ihan oma happihoito, oma henkilökunta ja ihan oma yksityinen eristyshuone. Huoneen varustuksena oli kaikki mitä lepoa kaipaava ihminen täydeltä palvelulta haluaa. Tauluteeveetä tosin vasta asennettiin, mutta sellanen normaali oli kyllä ollut toiminnassa.

 Ainoastaan oma kokki puuttui! Siksi isäntä oli salakuljettanut sille kapriksia ja suolaa ;)

Nyt emäntäni joutuu olemaan kotona vielä viikon ihan itsekseen, että sen keuhkorakkulat toipuu ja astma ja tulehdus tasoittuu. Kokeilin emännän ulkoilutusta. Aika kauheaa, sen Aino-tossut laahaa ja happi loppuu kymmenen metrin juoksun jälkeen naapurin postilaatikon kohdalla. Minäpoika luovutin, luimutin korvani ja laitoin hännän tanaan ja palautin emännän vällyjen alle. Tamifluuuuuuu ooooouuuuuuiiih. Nostan jalkaa vaikka sitten paperille, jos on pakko.

H1N1, siis hini on sitten vakava tauti, joten kaikki rakkaani, jotka vain voitte, menisittekö ottamaan teille kuuluvan rokotteen. Ei valtio ole sittenkään maksanut niitä turhaan, väittää emäntä.

Saunaillasta

Jummi jammi, nyt minä vasta jumissa olen!

Emäntä sai kuulla, että olen ollut saunaillassa ja nuollut naisten varpaita ja humpsuttanut innoissani Tepan kättä. Näin sitten emännälle selvisi miksi olen niin takkuinen ja väsynyt. Minä menin Saken kanssa Kekriä juhlimaan. 

Valmalle suuri kiitos ymmärtäväisyydestä, salaiselle kummitädilleni kiitos niistä ihanista varpaista ja Tepa sinä olet niin suloinen. Kontorschef ja isäntäni sekä minä - mehän olemme Gee-miehiä. G rulettaa ja lujaa! vii aar te best  - wuff

Emäntä ja joku Pietari

Emäntä tuli viime yönä kotiin. Joku Sibelius toi sen aika myöhään. Se oli aika räjähtäneen näköinen -  emäntä, ei se Sibelius. Emäntä oli etsinyt monta päivää  Pietarin kaupoista kontorschefille kalsareita, mutta löysi vain vihreää vessapaperia. Sellaista venäjän vihreää. Vähän talvipalatsin kanssa samaa sävyä.  

Pikelle ja Isännälle se ei löytänyt oikein mitään. Ainakin isännän naama näytti siltä, kun laukkua purettiin.

Emäntä jätti  Pietarille kotieläimensä. Tero Torakka jäi asumaan Moskowan vessaan seitsemänteen kerrokseen. Huone oli varustettu kaikilla mukavuuksilla ja panoramaikkunalla.

Laukussa ei tullut mitään mukana. 

Pietari oli kaunis, kertoi emäntä. Metro oli nopea ja kaikki oli ihanan kallista. 

Emäntä kävi luostarissa ja kirjailijoiden hautausmaalla ja käveli Nevski Prospektin päästä päähän (4,6 km) ja kon nyt kehutunut kaikille miten hyvän kunnon hän on saanut minun ansiosta. Mutta, niinhän se on!

Nyt minua tarvitaan ovella, sillä joku pentele on päättänyt rynnätä meille kylään.

Heippa vaan ja hiukset heilumaan! 

kasvattikotini

Minulla on ollut aina välillä tylsää, kun tässä huushollissa ei ole toisia koiria. Välillä nuo onnettomat kattirontit ovat vain niin tyhmiä kavereita ja käyttäytyvät hassusti. 

Siksipä olin varsin onnellinen, kun Pike antoi minulle muistoksi ekasta kodistani otettuja valokuvia, missä ovat esillä kaikki esi-isieni ja -äitieni saavutukset ja sitten vielä varsin herttaisen kuvan itsestään. Pikestä on otettu kuva talvella, ennen kuin he muuttivat omakotitalostaan pois kerrostaloon. Minusta Pike on ihana mamma. Eikö olekin hieno tuo kuva missä näkyy pieni osa noita russuja ja kunniakirjoja. Pikellä oli koko alakerta täynnä niitä ja nyt se on joutunut pakkaamaan ne pieneen tilaan kun niiden uudessa asunnossa on niin vähän sellaista sopivaa seinää. 

Minä ei varmaan koskaan pysty antamaan yhtään sellaista ruserttiä Pikelle :( Me miehet kun aina hävitään noille nartuille.

Unohdin!

Unohdin sanoa etten minä pidä mistään Pietarista enkä mistään kummallisista Kekriäisistä. Ettäs sitten tiedätte koko perheeni.

Sataa ja sain liian ison paidan

Minä olen tänään nähnyt isäntäni kanssa yhden illan ihmeellisimmistä koiristä koskaan. Sillä oli sellaiset siniset kertakäyttötöppöset jalassa ja sen emäntä kertoi, että se inhoaa tällaisia syyssateisia iltoja ja ulkoilua silloin. Pittbull!!!

No, tuota, kyllä minäkin inhoaisin niissä töppösissä ulkoilua. Onneksi kukaan ei ole erehtynyt sellaisia minulle lähettämään. 

Sain muuten taas ulkomailta vaatelähetyksen. Joku lukijani on ilmeisesti päättänyt, että täällä hyisessä Suomessa ei ole varaa pukea lemmikkejään. Toisaalta eihän se emäntä ole tiennyt, että turkkini on tätä arvokkaampaa sorttia ;) Niin, siis sain taas kivan paidan, joka on tällä kertaa liian suuri. Se olisi ollut sellainen maastokuvioinen ja aika "tuff" niin kun emäntä sanoo "på sitt modersmål." 

Jos haluatte välttämättä pukea minua sieltä ulkomailta käsin niin selkäkokoni on 30 cm.

Nyt on Affella ja Beellä juoksukilpailu - vaatekaapin ovi nimittäin kolahti-  ja nyt olisi hieman kiire.  Meillä on aina sellainen spurttirundi keittiön läpi, ohi ruokasalin ja sitten läpi olohuoneen, hallin kautta vessakäytävää takkahuoneeseen ja sitten taas takaisin. Monesti olen minä se raukka, joka olen viimeinen juoksujonossa ja vaikka kuinka haukun niin häviän. Siksi olisikin nyt tärkeää lopettaa tämä jorina tähän ja ottaa pieni varaslähtö tästä oman huoneen kynnykseltä ennen kuin ne taas paahtavat oli gepardivauhdilla. Wuff wuff.

Cask Marque for Pubs which serve the perfect pint

Olen täysin unohtanut kertoa, että isäntäni ja minun kantapubini publikaani on ollut very honoured ja saanut/voittanut pubillemme Cask Marque - sertifikaatin.

Tämä tarkoittaa sitä, että pubimme on independently inspected and satisfaction guaranteed. CM on täysin itsenäinen mistään riippumaton tarkkailujärjestelmä, jolla varmistetaan excellence in the serving of cask ales. Qualified assessors regularly inspect the cask ale served in nominated pubs for temeperature, appearance, aroma and taste.

Vielä Gee ei näy CM:n sivuilla http://www.cask-marque.co.uk/.
Siellä on listattuna vain 4 eurooppalaista pubia, joilla on tämä kunnia. 2 niistä on Tanskassa ja 2 Tukholmassa, Ruotsissa.

Geen sivuja voit katsella osoitteessa:
http://www.kolumbus.fi/gallows/

Turkki poikki -emännällä paha mieli

Nyt on emännälläni itku kurkussa. Minun turkkini on niskasta poikki, kun vääränlainen talutin on sitä hinkannut. Minä niin pidän juuri siitä niskaremmistä. Piken mukaan minä olen turkkikoira, eikä tällaista turkkia saa olla.Nyt on niskavillat katki ja ihan pilalla. Minun pitäisi syödä sitä pahan makuista Yorkshire terrierin turkin kasvatus kuivamuonaa, jota saa Stockmannilta. Minä en tykkää siitä. Se on pahan makuista. Minä löydän sen lautaseltani, vaikka emäntäni yrittää piilottaa sen herkkujen sekaan.

Sitten minä painan liian paljon, vaikka minun kylkiluut kolisevat. Minä olen gigantti! Isäntäni sanoo, että ostimme meille ihan vaan Edin ja minä olen samaa mieltä, että olen tämän perheen koira ja aion elää koiran hyvää elämää kissakavereideni kanssa hamaan loppuun asti.

Emäntä tosin hurahti noihin koiranäyttelyihin ja tykkää käydä niissä Piken kanssa, mutta voihan niissä käydä, vaikkei olisikaan ihan priimatavaraa.  Kasvattajat ovat tietysti eri mieltä, mutta minä nyt asun tällaisessa perheessä ja viihdyn oikein hyvin. Niin ja meidänhän ei tule unohtaa, että siskoni Elegant Eugenie ja systerini Chérie ovat jo ihan sertifioituja kaunottaria ja naista ei voi vaan voittaa ;). Sen opin sain jo ekassa näyttelyssäni, joka oli siellä Salossa.

Emäntäni on saanut myös monen monituista kertaa kuulla Geessä, että minulla on ollut paljon ostajia, mutta minut myytiin tänne kotiin. Sekin asia saa aina emännän ihan paniikkiin, kun se ajattelee, että jossain toisessa kodissa minulla olisi paljon paremmat oltavat, ja  emäntä kokee ettei se muka osaa hoitaa minua. Nytkin se tuolla vollottaa ja isäntä sitä paijaa. Isäntäni yrittää selittää sille, että on se ihan hyvä koiraihminen. Minä vien sille nyt lempivinkuleluni, jospa se vaikka lohduttaa sitä.

Miksi ei kukaan usko, kun sanotaan, että minä kehrään. Väittävät ettei koira voi kehrätä, kun sillä ei ole jotain kehruujuttua. On minulla varmasti joku kehräsluu, mutta sijaintia en kyllä tunne. Montakohan luuta koirassa on?

Minä kehrään. Piste.

En minä yhtä hyvin sitä tee kuin Affe ja Bee, mutta selkeästi se kuuluu ja se ei totta tosiaan ole murinaa, vaikka Eki niin Geessä väittikin. Minun fixu perheeni osaa erottaa murinan ja kehräämisen.

Tänään minä olen vahtinut salaisen kummitätini reviiriä Geessä. Siksi tämä fonttikin on tämän väristä, kun sillä oli tämän värinen villatakki tänään. Kummitäti näytti poikansa Danskun kuvankin ja minä ajattelin, että noin välkyn näköinen miesihminen voisi kyllä oikeastaan kuulua minun sisäpiirijengiin. Osaisikohan se jotain koirapallopelejä? Toivottavasti se ei vaan hiihdä, sillä minä en kaipaa suksimista.

Valmalla ei ole sellaisia lankoja mistä voisi kutoa toukkapuvun. Minä olisin ajatellut, että olisi ollut kiva jos isäntäni olisi myös saanut toukkapuvun. Sitten me oltaisiin oltu aika match.

Roosakin haluaisin toukkapuvun ja varmasti myös Taika. Ai niin Taika on vähän sellanen parishilton tyyppi, että ehkä toukkapuvussa ei olisi tarpeeksi blingblingiä. Mutta, jos niillä olisi toukkapuku niin ne olisi kyllä jokaisessa koiratarhassa ihan tosi rakastettavia narttuja.

Huomenna, jos sataa, laitan päälle best-fried-palomiespunaisen-sadetakkini ja olen ihan kuin S, jolla on suuri klyyvari;)

Kolmen auton koira

Minä olen ajanut kolmella autolla. 

Meidän perheessä vaihdettiin talvirenkaita Pekan verstaalla ja minä sain olla mukana. Ensin ajettiin emännän auto Gräsaan, sitten kun se oli valmis, ajettiin isännän auto Gräsaan ja otettiin emännän auto ja ajettiin se Anssille Entresseen ja otettiin sieltä Anssin Smartti Gräsaan, josta otettiin isännän valmis auto kotiin ja isäntä toi sitten viimeiseksi  valmiin Smartin  kotiin, jonne Anssi tuli emännän autolla Entressestä ja sai tilalle omansa, niin että pääsi iltavuoron jälkeen kotiin Tapiolaan nukkumaan. 

Pysyittekö perässä?

Kolme autoa ja kolme kertaa neljä rengasta. Tai oikeastaan 12 kesäkiekkoa ja 12 talvirengasta. Minä olen mainio matematiikassa. 24 rengasta illassa.

iltapäivällä kello viisi

Me ollaan Affen kanssa nyt auttamassa meidän emäntää, kun se vaihtaa niille lakanoita. Sen mielestä ne haisee aina kahden viikon välein. Affen ja mun mielestä vasta se oikea haju tekee pedistä kodikkaan. Uuusi haisee aina vain uudelta.

Me päätettiin auttaa Raisaa ottamaan ne lakanat pois. Ensin me mentiin vetämään toisesta päästä, kun Raisa veti toisesta. Sitten me möyrittiin sinne petarien alle ja leikittiin mörköä. Raisa pelästy niin, että se alkoi melkein karjua meille. Sillä oli ihan hiki ja sellanen kiva pikkusuoni sen ohimossa sykki silleen kivasti --vähän kuin sekunttikello :)

Uudet lakanat on aina kiva haaste.(Kotityöt sitten sujuu hyvin kun yhdessä kaikki tekee vähän ja oman osansa!) Raisalle ne pussilakanat on pikkasen vaikeet, kun se rassu on niin lyhyt. Toisin kun me Blixtenin kanssa. Blixten muuten katto meitä ku' idiootteja ikkunalaudalla istuen. Nii' siis uudet lakanat on sellaset valkoiset, siis oli sellaiset valkoiset ilman mutatassumerkkejä, mutta nyt niissä on vähän ruskeeta ja harmaata sekä joku orkkidendroni- kukka loistaa niistä turkoosina.

Affe pissasi uuteen oranssiin fleece-huopaan, muttei kerrota sitä emännälle, sillä just nyt se on vähällä saada spaaderin ja slaagin, kun me oltiin niin kauhean avuliaita tänään. 

Katsos, ei me aina jakseta olla ja silloin se raukkaparka joutuu vaihtamaan ne lakanat ihan yksin.

 Surullista.

Aamulla kello seitsemän

On aika herätä ja lähteä. Isännän nimittäin on nyt pakko nousta ylös vaikka me ei Affen kanssa niin halutakaan. Blixten on jo ehtinyt mennä ruokakupille. Valokuvaajanamme on emäntämme, joka jo ehti hakea isännälle Hesarin ja laittaa aamuteetä. 

Ihan tällainen tavallinen tiistai-aamu. Niin paitsi, että ollaan tunti myöhässä kaikesta. Yleensä ne nousee kuudelta........ tänään näin?

isäntäni paidassa lukee: " Iloinen mieli korvaa puuttuvat pisteet"

Sunnuntai sienestystä

Minä olen ollut sienestämässä Veikkolassa isännän kanssa melkein 4 tuntia ja nyt ajattelin ensin sanella tämän emännälle kirjoittamista varten ja sitten mennä sohvalle pikkusen lepäämään. Huh, että väsyttää ja risuttaa.

Ennen kuin panen maata saa emäntä luvan poimia minusta kaikki tyhmät karhunsammalet ja kuusen risut. Ne ovat tosi inhottavia kainaloissa. Melkein meni eiliset föönaukset metsään, kun näin kauan agilitoin siellä metsässä pitkäjalkaisen isäntäni perässä. Sille kaatuneen puun yli pääseminen on vain harppaus, mutta hyppääjäkaimaani lainaten "it's not so easy for me to jump in Finland". Hyppääminen vaatii harkintaa ja keskittymistä. Se vie voimat pienestä kropastani ;)

Nyt isäntä alkoittaa piirakoiden teon ja emäntää tarvitaan viereen assistentiksi, joten tämä jää nyt lyhyeksi tämä bloggaus. Isäntä aikoo tehdä sienipiirakkaa ja sitten paahtopaistipiirakkaa. Sisällön tuoksu täyttää jo kämpän. Saisikohan sitä minäkin maistaa?

Ps yritin muuten täydentää vähän profiiliani....