Roosan emäntä antoi minun emännälleni Geessä hyvän neuvon mistä saa sellaista tassuvoidetta, jolla minun karheita tassujani voisi hoitaa. Hyvät oli neuvot! Kävimme tänään Entressen kauppakeskusksessa ostamassa minulle sitä Paw Balm Espree'tä. Se oli aika kivan tuntuista. Emäntä nyysi sitä myös omiin kynnenreunuksiinsa. Siinä on tosi hyvä haju.
Kiersimme koko kauppakeskusksen ja minä näytin että minä osaan olla suuressakin joukossa ja vaikka millaisella lattialla. Entressen kirjastokin on tosi suuri ja siellä on hiekkakivilattia. Se on aika liukas, mutta minä kävelin pää pystyssä ja vaikka tosi paljon ihmisiä ihaili minua, minä vaan kävelin rauhallisesti faijan vieressä. Siis isännän vieressä.
Siellä oli emännän kavereita töissä ja ainakin se Eve ja sitten se Lena rakastuivat minuun - ja minä vähän heihin. Enterssen kirjasto on se espoolainen kirjasto, jonne koirat saa tulla ja kirjastolaiset järjestää aina välillä koiramaisia viikonloppuja, jolloin on koiraneuvontaa ja ongelmakoirakoulutustakin. Tommi on siellä erikoistunut kaikenlaisiin koirajuttuihin ja se on oikea asiantuntija.
Kyllä minä selvitän yhden messuhallin siinä missä ruuhkaisen kauppakeskusksenkin. Kävin nimittäin myös Dressmannissa ostamassa isännälle lapaset ja sitten ostimme Faunattaresta sitä balmia. Sitten menimme parkkihalliin ja minä olen ajanut hissilläkin kaksi kertaa kolme kerrosta. Se hissi muuten puhuu siellä: " Kolmas kerros kirjasto - tredje voonin piblioteket" "pohjakerros - potten voonin".
Oli sitten kivaa olla ihan kotona kaikkien kanssa. Anssikin tuli sopimaan siitä milloin vaihdetaan autoihin talvirenkaat. Se tehdään nyt ensi keskiviikkona. Samallaa Anssi ihaili sitä kun emäntä on hankkinut hyvät renkaat koirankoppien (Neppiksen ja minun) näyttelykuljetusta varten. Ne on oikein isot renkaat ja menee maastossa kuin maastossa. Pike tulee rakastamaan tätä menetelmää heti kun isäntä saa homman rakennettua valmiiksi. Hyvästi mutaan juuttuneet koirahäkit ja - kopit sekä kassit.
Emäntä pesi ja trimmasi minut tänään. Hän teki oikein hiki hatussa töitä ja kävi minut tassuista korvannipukkaan läpi. Hän totesi iloisesti, että minulla on kaunis parta. Nyt mietin, että onko sillä joku partafetisismi, kun se rakastaa myös isännän partaa. Jos parta on sen mielestä niin kiva, niin siitäkö johtuu, että sen ylähuulessa ja leuassa on niitä pitkiä mustia karvoja? Se nyppii niitä aina auringon paistaessa suurentavan peilin avulla vaaleanpunaisilla pinseteillä ihan silmät kierossa ja kyyneleet valuen. Säälittävää....
Mutta, asiaan takaisin. minä olen nyt kaunis. Vähän tosin tuli pöksyt lyhyiksi, mutta ne ehtii kasvaa ennen näyttelyä, joka on vasta marraskuun lopussa.
Koirapuistossakin käytiin. isäntä oli siellä vähän arka, mutta minua ei häirinnyt mitään ja emäntä istui penkillä ja puhui puuta heinää ja puppuakin. Olikohan ne niitä valkoisia valheita?
