Tässä on minun rakas salainen kummitätini, jolla on maailman kauneimmat silmät (olenko perinyt omani häneltä?) Hän on ainoa, ymmärtää minua esimerkiksi ollessani kantapaikkani Geen lattialla. Eilen olimme valmiita vaikka koiranäyttelyn match-show kierrokselle, sillä minulla oli punainen luukuvioinen pantani ja kaulapantanakin punainen nahkapanta ja kummitädilläni Ninnillä oli siihen sopivasti sävytetty takki. Ai, että meitä ihailtiin! Oikein ottivat valokuvankin. Emäntä oli siinä vieressä vähän niinkuin muikeana ja ehkä se oli pikkasen kadekin, kun meillä tuo telepaattia sujuu salaisen kummitädin kanssa.
Ai mitenkö minun maha voi. Hyvin, hyvin menee! Söin/sain eilen vain vähän lihalientä ja aamulla lihaliemeen keitettyä riisiä. Meinasin kyllä nälkääni pistellä iltayöstyä yhden pikkukiven, kun oli niiiiin nälkä, mutta tänä aamuna olen tulostanut järkäleen, joka haisi sadan metrin päähän ydinlaskeumalle. Harva poika se pungertaa sellaisia tulostuksia, että oikein tulostusvärikin on sopivan tummaa toteutusta.
Joten no hätä ladies, meikäpoika menee taas kuin ei mitään.
Sii juu koirapuistossa!
